Torkun orjat

Torkuttaminen antaa heräämiselle armonaikaa, mutta voi kostautua tokkuraisuutena. Kannattaisiko vain nousta kerralla ylös?

Ongelma toistuu joka aamu. Herätyskello pirahtaa ja kohottaudun sulkemaan sen, mutta en voi vastustaa kiusausta painaa torkkunappulaa. Vajoan uneen, mutta kohta armoton herätysääni huutaa taas.

Torkuttamista kestää puoli tuntia. Mutta en tiedä, olenko torkuttamisen ansiosta päivällä yhtään virkeämpi kuin jos nousisin heti ylös. Onko torkuttamisessa mitään järkeä?

On tiettyyn rajaan asti, sanoo Työterveyslaitoksen Inhimillinen työ -osaamiskeskuksen johtaja, professori Mikko Härmä. Hänen mielestään torkuttamisessa on ainakin se hyvä puoli, että torkuttaja antaa aivoilleen enemmän aikaa herätä. Mutta tämä toimii vain, jos jää valveille ensimmäisen torkkusoiton jälkeen.

On tutkittu, että torkuttamisen aikana unen laatu ei ole yhtä hyvä kuin ennen herätyskellon ensimmäistä pirahdusta. Pitkiä aikoja torkuttava siis huijaa itseään. Silti moni torkuttaa joka aamu. Miten tässä näin kävi?

Torkuttaminen yleistyi, kun kännyköitä alettiin käyttää herätyskelloina. Härmän mukaan torkuttamisen suosio johtuu kuitenkin siitä, että unettomuus ja väsymys ovat Suomessa lisääntyneet.

"Heräämisestä on tullut ongelma, vaikka oikeasti ongelma on se, että nukutaan liian vähän", Härmä sanoo.

Useimmiten aamulla nukutaan kevyttä unta tai vilkeunta, josta on helpompi herätä kuin syvästä unesta. Jos kuitenkin herää kesken syvimmän unen, aivojen sopeutuminen valveillaoloon kestää kauan.

"Unenpöpperöisyys kestää vuorokauden ajasta ja unen vaiheesta riippuen puolesta tunnista jopa kahteen tuntiin, ja sen aikana suorituskyky on heikentynyt", Härmä kertoo.

Torkuttaminen tuntuu aamulla hyvältä idealta, mutta siitä seuraa vain kiirettä. Ja jos vaipuu uneen, menee tokkuraan. Olisiko siis järkevämpää ajastaa kello soittamaan vasta siihen aikaan, jolloin on ihan pakko nousta?

Kaikkein parasta olisi mennä nukkumaan niin, että tietää saavansa varmasti seitsemästä kahdeksaan tuntia unta. Tutkimusten mukaan tämän verran nukkuvat ovat pirteimpiä.

Ja jos haluaa torkuttaa, kannattaa tehdä niin vain vähän aikaa.

"Kaikkein voimakkain väsymys voi poistua, jos painaa torkkukytkintä, mutta pysyy hereillä ja nousee vasta viiden tai kymmenen minuutin kuluttua. Sen kauemmin torkuttamista ei kannata jatkaa", Härmä opastaa.

Kymmenen minuuttia torkkumalla voi selvitä paremmin nukkumisen jälkeen esiintyvästä tokkuraisuudesta eli uni-inertiasta. Puolen tunnin torkutus ei enää virkistä.

Harva työssäkäyvä elää tilanteessa, jossa voi mennä nukkumaan silloin, kun väsyttää ja herätä vasta, kun unta on kerääntynyt tarpeeksi.

Härmällä on ehdotus tokkuraisen olon karkotukseen.

"Lyhytkin aamujumppa virkistää. Myös ulkoilu piristää, mutta tehokkain keino lienee kylmä suihku välittömästi heräämisen jälkeen."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi