14.11.2011 3:00
Lapsena ihminen nauraa eniten. Murrosiän jälkeen nauraminen vähenee.
Huumorintajua voi oppia ja sitä voidaan mitata testeissä. Huumorintajusta vain 20 prosenttia on perittyä, loppu tulee perhepiiristä, kavereilta ja harrastuksista. Tavallisesti ihminen arvioi itsensä huumorintajuisemmaksi kuin todella on.
Nauru voi helpottaa kipuja noin tunniksi. Tämä perustuu lihasten rentoutumiseen.
Huumorintajuinen elää pidempään kuin tosikko. Huumori auttaa selviytymään stressistä ja parantaa vastustuskykyä.
Työpaikalla huumori lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta. Kiire tuhoaa letkeän ilmapiirin.
Ärsyttävätkö komediasarjojen taustanaurut? No, niiden ansiosta sinäkin todennäköisesti naurat sarjan vitseille. Tai niin tekijät toivovat. On nimittäin tutkittu, että röhötämme seurassa makeammin kuin yksin.
Simpanssitkin huvittelevat kutittamalla toisiaan.
Perfektionisti on harvoin kovin huumorintajuinen.
Lähteet: Psychology Today -lehti. Psykologian tohtori Paavo Kerkkänen. Biologi ja eläintieteilijä Juha Valste.
Kivat ja kahelit 14.11.2011
Täytettä käsilaukkuun 14.11.2011
Teatteria äidille 14.11.2011
Jäynää työkavereille 14.11.2011
Paras bussikuski 14.11.2011
Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi