Unettomuus ei aina ole korvien välissä

Kroonisesta unettomuudesta kärsivä toimittaja kävi hakemassa apua uniklinikalta.

'Perusongelma on se, että unettomuutta on pari–kolmekymmentä vuotta hoidettu psyykkisenä sairautena", sanoo pitkän linjan unitutkija, lääketieteen tohtori Jukka Alihanka.

Minultakin usein kysytään, onko stressiä töissä, ongelmia kotona tai oireita masennuksesta.

Kun ei ole. Elämäni on mallillaan, mutten silti nuku. Uni- ja nukahtamislääkkeistä, melatoniinista tai luontaistuotteista ei ole apua. Vuorotyöstä ja unettomalle sopimattomista elintavoista olen luopunut.

Löysin Alihangan uniklinikalle parin tutun suosituksesta. Olin todella huonossa kunnossa. Nukuin enää kolme tuntia yössä, nekin kahdessa pätkässä ja vahvimmalla mahdollisella annoksella rauhoittavaa ainetta sisältävää unilääkettä.

Yritin käydä töissä. Olin yhtä terävässä kunnossa kuin jos olisin kiskonut joka aamu pullon viiniä.

Alihangan uniklinikalla sain uudenlaisen selityksen vaikeuksiini.

Nukuin yön unipatjalla, joka rekisteröi hengitystäni ja sydämenlyöntejäni sekä yöllisiä liikkeitäni ja heräämisiäni.

Käyrät kertoivat, että todennäköinen vika oli parasympaattisessa hermostossani.

Yksinkertaistettu diagnoosi on tämä: reagoin stressiin ja elämänmuutoksiin nukkumalla huonosti – tämä on tuttua sadoilletuhansille suomalaisille. Kun stressi loppuu, elimistöni ei enää osaa palata normaaliin, vaan unettomuus jää päälle ja pahenee pahenemistaan. Elimistöni ei ymmärrä, että vaara on ohitse.

Alihanka määräsi minulle lääkettä, jolla nukuin seuraavat kaksi yötä yli seitsemän tuntia putkeen heräämättä kertaakaan. Sellaista autuutta en ollut kokenut puoleen vuoteen.

Kaikki lääkärit eivät allekirjoita Alihangan hoitomenetelmiä.

Asiantuntijat kiittävät hänen tutkimustyötään esimerkiksi unipatjojen kehittäjänä, mutta yleisesti hyväksyttyjen hoitosuositusten mukaan hänen suosimistaan lääkkeistä ei pitäisi olla apua. Ne eivät ole perinteisiä unilääkkeitä. Niiden sanotaan aiheuttavan riippuvuutta ja sivuoireita, jopa muistihäiriöitä. Mutta niin tekevät monet uni- ja nukahtamislääkkeetkin.

Sitä paitsi pahin muistihäiriöitä aiheuttava tekijä on unettomuus itsessään.

Minulle Alihangan lääkkeistä oli apua enemmän kuin aiemmista, ja olen sentään käynyt lävitse melkein kaikki mahdolliset uni- ja nukahtamislääkkeet melatoniinia myöten.

Masennuksesta siis ei ollut kyse, vaikka pitkään jatkunut unettomuus tietenkin olisi johtanut siihen ennen pitkää. Alihangan mukaan hermostossani on todennäköisesti "valmistusvika".

Sitä ei täysin ehkä saada korjattua, kuten ei monia muitakaan sairauksia.

Vaikka Alihanka pitää unettomuutta myös ruumiillisena sairautena siinä missä verenpainetta tai sydänsairauksiakin, ei hän toki sivuuta psyykkisiä syitä.

Unettomuuskierre on Alihangankin mukaan monen tekijän summa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi