Unirytmi kuntoon ennen koulun alkua

Teinikin tarvitsee yhdeksän tunnin yöunet

 Jos koululaiset ovat kesällä kukkuneet valveilla yötä myöten, nyt on hyvä hetki korjata asia.

Lasten uniasioihin perehtynyt erikoistutkija Juulia Paavonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta varaisi lasten unirytmin muuttamiseen aikaa kaksi viikkoa.

Nukkumaanmenoa illalla ja heräämistä aamulla varhennetaan sen aikana pienin askelin.

"On fysiologisesti mahdotonta muuttaa unirytmiä tuntikausia yhdellä kertaa", Paavonen sanoo.

Mitä nuorempi lapsi on, sitä pienemmillä askelilla rytmiä on syytä muuttaa.

Alakouluikäisen heräämistä ja nukkumaanmenoa voi varhentaa 15 minuutista puoleen tuntiin ja isompien puolesta tunnista tuntiin vuorokaudessa, kunnes päästään sopivaan rytmiin.

"Jos uni ei tule silmään illalla, lapsen voi antaa nousta hetkeksi ylös ja yrittää nukahtamista uudelleen hieman myöhemmin. Kun nukahtaminen sujuu iltaisin helposti, siirtymä on ollut sopiva."

Pienen lapsen unirytmistä huolehtiminen on vanhempien työtä. Yläkoululaisten ja lukiolaisten kanssa nukkumisasioista voi jo neuvotella.

"Heidän kanssaan voi sopia, moneltako pitää mennä nukkumaan, jos koulu alkaa kahdeksalta ja herätä pitää seitsemältä. Samalla voi muistuttaa nukkumisen tärkeydestä."

Kun säännöt ovat selvät jo kouluvuoden alkaessa, nukkumaanmenoajasta ei tarvitse väitellä joka ilta.

Juuri yläkoululaisille unirytmin muuttaminen voi tuottaa tuskaa. Rytmin siirtymät voivat olla isoja, ja niiden korjaaminen vie aikaa.

Isot lapset tykkäävät nukkua aamulla pitkään, eikä kesällä siksi välttämättä kerry univelkaa. Siksi väsymys ei auta nukahtamaan illalla totuttua aiemmin.

Koululainen tarvitsee unta yhdeksästä kymmeneen tuntia yössä. Myös murrosikäinen tarvitsee useimmiten vielä yhdeksän tunnin unet.

Unentarve ja vuorokausirytmi tosin vaihtelevat jonkin verran lapsesta toiseen.

"Oman lapsen nukkumistyyliin kannattaa perehtyä. Aluksi kotona voidaan lasten kanssa pitää päiväkirjaa siitä, miten he nukkuvat. He oppivat samalla, miltä tuntuu niinä aamuina ja päivinä, kun unta on tullut yöllä tarpeeksi."

Riittävä uni on tärkeää oppimisen kannalta Nukkuessa myös aivojen energiavarastot uusiutuvat, ja esimerkiksi kasvuhormonia erittyy syvän unen aikana.

Jatkuva univaje häiritsee muidenkin hormonien tasapainoa ja nostattaa muun muassa stressihormonien pitoisuuksia.

Paavosen mukaan erityisen tärkeää on alkuyön hidasaaltouni.

Suomessa lapset nukkuvat poikkeuksellisen vähän verrattuna muihin eurooppalaislapsiin. On arvioitu, että jopa kolmasosa lapsista saattaa nukkua liian vähän. Jo 7–8-vuotiaista lapsista osa menee nukkumaan tavattoman myöhään.

Lapsi on nukkunut tarpeeksi, jos hän herää aamulla virkeänä ja hyväntuulisena ja jaksaa keskittyä päivän touhuihin.

Paavosen keväällä julkaistu, kansainvälistä huomiota saanut tutkimus käsitteli lyhyen yöunen yhteyttä lasten keskittymisvaikeuksiin.

Tutkimus osoitti, että lyhentynyt yöuni lisää lasten adhd-oireita eli keskittymisvaikeuksia ja impulsiivisuutta.

Unenpuute ilmenee etenkin pienillä lapsilla eri lailla kuin aikuisilla.

Huonosti nukkunut aikuinen on väsynyt ja saamaton, mutta väsynyt lapsi voi olla näennäisesti pirteä.

Unenpuute ilmenee usein sosiaalisina ongelmina, levottomuutena ja ärtyneisyytenä. Ylikierroksilla käyvä lapsi ei malta asettua nukkumaan, mikä pahentaa kierrettä.

"Oireet ovat sellaisia, ettei niitä aina osata liittää väsymykseen", Juulia Paavonen huomauttaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi