6.4.2009 3:00
Kortit auttavat kuntoutettavia keskittymään tiettyyn teemaan.
Lappeenranta. Lattialla lojuu värikkäitä liinoja ja postikortteja.
Kuntoutusryhmän ohjaaja, psykologi Sirkka Littow pyytää osanottajia siirtymään sellaisen liinan kohdalle, joka kuvastaa tämänhetkistä sisäistä mielen vuodenaikaa.
Useimmat asettuvat syksyn ja talven tuntumaan. Se tarkoittaa, että elämä on kovin raskasta tai he ovat vielä lepotilassa.
Energistä kevättä ja ylitsepursuavaa kesää on seurannut aika, jolloin on pitänyt pysähtyä ja luovuttaa. Myös raskaista vaiheista selviää, kunhan malttaa levätä talven yli.
Masentuneille ja uupuneille tarkoitettu varhaisvaiheen Masurkka-kuntoutus on kestänyt tällä ryhmällä puoli vuotta. Nyt ollaan koolla viimeistä kertaa ennen kesäkuista seurantajaksoa.
Jäsenet ovat lappeenrantalaisia, ja heistä useimmat ovat tulleet kuntoutukseen työterveyshuollon lähetteellä.
Taustalla on raskaita kokemuksia ja elämänmuutoksia yksityiselämässä tai työssä: läheisen menetys, ero, ylirasitus, ja niiden seurauksena toistuva masennus.
Postikorttien avulla ryhmäläiset kertovat, millaista kurssille tullessa oli ja miten he aikovat jaksaa tästä eteenpäin.
Moni puhuu ahdistavasta menneestä ja toiveikkaasta tulevaisuudesta.
Yhdessä kortissa jääkarhu kurkistaa uteliaana eläintarhan aitauksesta ulos.
Vaikeita tilanteita on näytelty psykodraamassa Littowin ohjaamana. Kun roolit vaihtuvat, saadaan uutta näkökulmaa ja päästään irti jäykistä toiminta- ja selitysmalleista.
Muut seuraavat sivusta ja voivat ehdottaa, miten esimerkiksi painostavan työnantajan vaatimuksiin voisi vastata.
Luottamukseen perustuvassa ryhmässä tunteita on voinut purkaa turvallisesti, vaikka aluksi moni arasteli ja jännitti. On itketty ja naurettu samana päivänä. Tunteet ovat heränneet.
Ohjaaja näkee, mitä pitää työstää, ja lukee rivien välistä. Oivallukset kehittyvät pään sisällä.
Välillä on rentouduttu ja liikuttu kevyesti ohjaajan johdolla tai kuunneltu asiantuntijoiden luentoja.
Littow ei ole päästänyt kuntoutettavia helpolla.
"Hän kysyy ikäviä asioita", kertoo Hannu Mäkelä, joka tuli mukaan lehti-ilmoituksen houkuttamana.
Yrittäjä huomasi tehneensä vuosikaudet liikaa työtä, ja lopulta hän ei jaksanut nostaa paperia pöydältä eikä nauttia edes vapaa-ajasta.
Hän on tyytyväinen kuntoutukseen ja kehuu psykodraamaa "hirmu hyväksi" keinoksi kuntoutua.
"Korttijuttu aluksi epäilytti, mutta se auttaa keskittymään tietyn teeman ympärille", hän sanoo.
Mäkelä on vielä sairauslomalla, mutta hän uskoo vakaasti kuntoutuvansa vielä työkykyiseksi.
Littow kehitti psykodraamaan perustuvan kuntoutusmallin työskennellessään Lappeenrannan kylpylaitoksella työterveyspsykologina.
Perinteinen keskusteluterapia ei tuntunut aina auttavan, vaan ihmiset uupuivat ja masentuivat yhä uudelleen.
Kun tilanteet tuodaan "näyttämölle", niihin päästään havainnollisemmin ja syvemmin kiinni.
"Psykodraama tavoittaa tunteet ja kokemuksellisuuden keskustelua tehokkaammin", Littow valistaa.
Samalla saadaan pysyviä työkaluja vaikeisiin tilanteisiin.
Aloitusjakson jälkeen ryhmän jäsenet käyvät kuntoutuksessa pari päivää viikossa ja jatkavat elämäänsä muuten normaalisti. Oppeja on siten helpompi kokeilla.
Kurssin ohjaajat ovat läsnä koko ajan, ja aiheet nousevat esille sen mukaan, mikä ryhmässä koetaan tarpeelliseksi.
Yhteen hitsautuneilla lappeenrantalaisilla on edessään hyvästely. He kuitenkin vakuuttavat, että yhteistyö jatkuu jollain lailla.
MIKÄ KUNTOUTUS?Voimia Masurkasta 6.4.2009
Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi