Välipala, ei ihmelääke

Vatsalle hellien jogurttien kauppa käy nyt kuumana. Tuotteiden tehosta ei ole takeita.   Mervi Itkonen HS

Vatsaa rauhoittavia jogurtteja mainostetaan kiivaasti. Danone rummuttaa Activiaa televisiossa ja Valio esittelee Olo-jogurttiaan jopa kadulla. Molempien tuotteiden ostajalle luvataan rahat takaisin, ellei niitä syötyään huomaa muutosta vatsassa.

Myös Juustoportti valmistaa ruuansulatusjogurtteja, ja saksalaisella Lidlilläkin on omansa.

Jogurttien väitetään parantavan oloa, koska niissä on suolistolle suotuisia hyviä bakteereja eli probiootteja.

Probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen. Vaikutuksen pitää olla tieteellisesti osoitettu.

Mikä tahansa maitohappobakteeri ei siis ole probiootti.

Probiooteiksi arveltuja erilaisia bakteereja on satoja, kaikkia ei ole tutkittu yhtä paljon.

"Kaupan on monenlaisia tuotteita, joissa väitetään olevan probiootteja, vaikka kaikkien vaikutusta ei ole todistettu", sanoo Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen professori Seppo Salminen.

Probioottia ole Suomen laissa määritelty, joten probioottiväitteitä ei voi valvoa. "Kuka tahansa voi sanoa probiootiksi ihan mitä tahansa", Salminen sanoo.

Mainoksissa näkee rajuja väitteitä, vaikka tutkimukset ovat vielä kesken. Valmistajat väittävät esimerkiksi, että syömällä heidän tuotteitaan päivittäin pysyy terveenä tai että ne ainakin helpottavat ruuansulatusta.

Eniten probiootteja on tutkittu aikuisten ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) sekä lasten infektio- ja ripulitautien hoidossa.

Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä. Se, mikä helpottaa yhden vaivoja, ei aina toimi toisella.

"Ihmelääkettä, joka vaikuttaa kaikkeen, ei ole keksitty", Salminen sanoo.

Markkinoinnin säännöt tiukkenevat, kun EU hyväksyy ensi vuonna tutkimustuloksiin perustuvan luettelon elintarvikkeissa hyväksyttävistä terveysväitteistä.

Sen jälkeen markkinoinnissa saa käyttää vain väitteitä, jotka löytyvät listalta.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ei toistaiseksi ole puoltanut probiootteihin liittyviä terveysväitteitä, koska valmistajat eivät ole pystyneet määrittämään, mikä bakteeri milloinkin vaikutuksen tekee.

"Näyttöä tarvitaan lisää", sanoo Eviran ylitarkastaja Marjo Misikangas.

Valio ennakoi jo uutta lainsäädäntöä markkinoinnissaan. Yhtiö ilmoittaa, että Olo-jogurtissa tärkein vaikuttava aine on kuitu, eivät probiootit. Kuitujen terveysvaikutuksista on enemmän näyttöä kuin probioottien tehosta.

Probiooteilla höystetyt jogurtit ovat kalliimpia kuin tavalliset. Esimerkiksi annos Valion Olo-jogurttia maksaa 70 senttiä ja annos tavallista jogurttia noin 30 senttiä.

Kaupan päälle saa probiootteja, mutta niiden tehosta valmistaja ei voi luvata mitään.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kuluttaja@sanoma.fi