Vastaako korvikemaito imetystä?

1. Onko korvikemaito yhtä hyvää lapselle kuin äidinmaito?

Äidinmaidon ravintoaineet imeytyvät täydellisemmin kuin korvikkeista. Korvikemaito ei vahvista lapsen puolustusjärjestelmää. Kunkin nisäkäslajin maito on sopivinta sen lajin poikasille.

2. Mitä eroa äidinmaidossa ja korvikemaidossa on?

Korvikkeissa on lehmänmaidon proteiinia, jolle vauva voi allergisoitua. Äidinmaidossa on tulehduksilta suojaavia aineosia, jotka tukevat vauvan elimistön puolustusta. Ne vaikuttavat myös suolen kehittymiseen. Synnytystä seuraavien ensimmäisten päivien maito sisältää vasta-aineita elinympäristön taudinaiheuttajia vastaan.

3. Miten sairaalassa annettu korvike vaikuttaa imetykseen?

Ilman lääketieteellisiä perusteita annettu lisämaito voi lyhentää imetysaikaa. Pulloruokinta vähentää imetyskertoja ja maidoneritystä. Siitä voi tulla myös sairaalasta opittu tapa.

4. Sairastavatko korviketta saavat vauvat enemmän kuin rintaruokitut?

Rintamaidon ainesosat hillitsevät tulehduksia. Äidinmaito suojaa hengitystie- ja korvatulehduksilta, ripulitaudeilta sekä keskosilla suolistotulehdukselta.

Varsinkin täysimetys vähentää sairaalahoidon tarvetta hengitystietulehdusten ja ripulin takia. Jos lasta on imetetty vähintään neljä kuukautta, riski joutua keuhkoputkentulehduksen tai keuhkokuumeen takia sairaalaan vähenee yli 70 prosenttia.

5. Onko äidinmaidolla pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen terveyteen?

On mahdollista, että imetys ohjelmoi geenien toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Imetetyillä esiintyy vähemmän vakavia lapsuusiän sairauksia. Syitä tähän on monia, ja niitä on vaikea määritellä. Imetetyillä on korvikelapsia hieman matalampi lapsuusiän verenpaine ja aikuisena matalampi kolesterolitaso. Myös kätkytkuolemat ovat imetetyillä lähes puolta harvinaisempia kuin pullomaitoa saaneilla.

6. Miten äidinmaito tai korvike vaikuttaa allergioihin?

Imetyksen suojaava vaikutus on riippuvainen lapsen perinnöllisestä allergia-alttiudesta. Rintaruokinta vähentää allergioita lapsilla, joilla on perinnöllinen allergiariski. Pitkittynyt täysimetys puolestaan lisää allergiariskiä lapsilla, joiden perinnöllinen alttius on pieni. Allergisen nuhan ja ihottuman ehkäisyssä suositellaan imetystä ainakin neljä kuukautta. Lisäruokien välttäminen 4–6 kuukauden jälkeen ei suojaa yliherkkyyksiltä tai astmalta.

7. Äitejä kehotetaan imettämään kuusi kuukautta ilman soseruokintaa. Miksi korvikelapsille suositellaan soseruokia aikaisemmin?

Suositukset ovat kaikille samat. Lisäruuat aloitetaan yksilöllisesti viimeistään kuuden kuukauden iässä riippuen imetyksestä sekä lapsen kasvusta ja kehityksestä.

8. Luoko imetys äidin ja vauvan välille paremman läheisyys- tai vuorovaikutussuhteen kuin pulloruokinta?

Voi pullolapsikin olla ihokontaktissa.

Ajatus perustuu siihen, että rintaruokinta onnistuu vain, kun vauva on sylissä ja luonnostaan katsekontaktissa äitiin. Korvikeruokinta onnistuu ilman näitäkin. Hyvä vuorovaikutus voi syntyä ruokintatavasta riippumatta, koska tärkeintä on vauvan tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen.

9. Voimistuuko rokotusten teho imetetyillä lapsilla?

Rintamaidon ainesosat vahvistavat elimistön puolustusjärjestelmän kehittymistä taudinaiheuttajia vastaan. Siksi ne voimistavat myös rokotteiden antamaa suojaa.

10. Mikä voi olla syynä, ettei rintamaitoa erity?

Syitä voi olla monia. Jos imetys ei onnistu, on ensiksi huolehdittava, että äiti saa riittävästi unta ja ruokaa. Imettäessä pitää muistaa myös juoda tarpeeksi. Puolison tuki on erittäin tärkeää. Joskus syynä voi olla vauvan huono imemistekniikka.

Imetyksen onnistumista voivat rajoittaa myös rinnan rakenteelliset ongelmat sekä äidin oma sairaus tai lääkitys.

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi