Yliannos d-vitamiinia?

Moni pitää nykyisiä d-vitamiinisuosituksia liian pieninä. Jättiannosten haitoista ja hyödyistä ei kuitenkaan ole juurikaan näyttöä.

Verkosta löytyy runsaasti ristiriitaista tietoa ja kiivasta keskustelua d-vitamiinista. Yksi suosittelee jopa yli 30-kertaista d-vitamiiniannosta nykyiseen päiväsuositukseen verrattuna.

Monet asiantuntijat ovat viime vuosina puhuneet d-vitamiinisuositusten kasvattamisen tarpeesta, mutta yleinen päivittäinen saantisuositus on yhä 7,5 mikrogrammaa.

Jättimäisiä annoksia tyrkyttävät perustelevat suosituksia usein sillä, että normaalissa auringonvalossa iholla syntyy noin 250 mikrogrammaa d-vitamiinia parissakymmenessä minuutissa.

Ravitsemustieteen dosentti Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopistosta toppuuttelee innokkaimpia vitamiinilisien käyttäjiä. Purkkivitamiini voi käyttäytyä elimistössä eri tavalla kuin ravinnosta tai auringosta saatu vitamiini.

"Vaikka purkista saatava d-vitamiini on samaa d3-vitamiinia kuin auringosta saatava, emme tiedä, miten se käyttäytyy elimistössä pitkän ajan kuluessa", hän sanoo.

Pelkästä ravinnosta kukaan ei ole koskaan saanut jättiannoksia pitkiä aikoja. Lamberg-Allardtin mukaan ei ole liioin tehty riittävän pitkäaikaista d-vitamiinitutkimusta, jossa koehenkilöt olisivat käyttäneet suuria määriä vitamiinivalmistetta.

Haittavaikutuksiakaan ei ole kunnolla tutkittu.

Monet ammattilaiset suhtautuvat varauksellisesti suuriin vitamiiniannoksiin, koska aiemmissa tutkimuksissa niistä ei ole ollut hyötyä.

Esimerkiksi a- ja e-vitamiinilisiä on tutkittu, koska havaittiin, että ravinnosta saatuna ne näyttivät vähentävän tiettyjä syöpiä. Tutkimustulos oli kuitenkin se, että purkista nautittu vitamiini lisäsi syöpäkuolemien määrää.

Tulos viittaa siihen, että vaikuttava aine ravinnossa olisi ollut jokin muu kuin a- tai e-vitamiini.

"Sama ilmiö saattaa olla myös d-vitamiinin kohdalla."

Esimerkiksi masennuspotilailla on havaittu matalat d-vitamiinitasot. Se ei kuitenkaan välttämättä liity masennuksen kehittymiseen.

"Kala sisältää paljon sekä mielenterveydelle tärkeitä rasvahappoja että d-vitamiinia. Voi olla, että masennuspotilaat tarvitsisivat rasvahappoja, mutta se näkyy myös alhaisena d-vitamiinitasona."

Tutkijat varoittavat suurten d-vitamiiniannosten voivan lisätä erityisesti verisuonten kalkkiutumista, sillä d-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä elimistöön. Jos sitä imeytyy liikaa, se voi vuosikymmenien aikana ahtauttaa verisuonia.

"Verisuonten kalkkiutuminen etenee hyvin hitaasti, eikä se välttämättä oireile vuosikausiin mitenkään", Lamberg-Allardt selittää.

Vitamiinilisän käyttäjä ei siis välttämättä ole itse havaitse, että suuri päivittäinen d-vitamiiniannos aiheuttaa tuhoa elimistössä.

Vanhuksille Lamberg-Allardt suosittelee 20:tä mikrogrammaa ja lapsille 10:tä mikrogrammaa d-vitamiinia päivässä. Aikuisille riittää noin 7,5–10 mikrogrammaa, mutta hieman tätä suuremmista annoksista ei ole haittaa.

"Monet lapsille tarkoitetut valmisteet sisältävät d2-vitamiinia. Suosittelen kuitenkin myös heille d3-vitamiinin käyttöä. D3-vitamiini pysyy elimistössä pitempään kuin d2-vitamiini."

EU suosittelee 0–15 mikrogramman päivittäistä saantia riippuen auringossa vietetystä ajasta.

Yhdysvalloissa päiväsuositus on 5 mikrogrammaa. Irlannissa ja Britanniassa suosituksia ei ole.

Kanadassa syöpäjärjestöt suosittelevat 50:tä mikrogrammaa päivässä. Meillä se taas on suosituksen yläraja.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi