Helsingin kaupunki varautuu tulviin

Pelastuslaitos rakentaa Kauppatorin suojaksi seinämän paperipaaleista ja hiekkasäkeistä

 Tulvan ei pitäisi enää yllättää Helsingin kaupungin viranomaisia. He ovat varautuneet poikkeustilanteisiin entistä määrätietoisemmin.

Varotoimiin liittyy juuri valmistunut tulvakartta, jossa on laskettu korkeuskäyrä kymmenen sentin välein. Ilmasta nykyaikaisella kuvaustekniikalla tehty kartta on niin tuore, ettei sitä ole vielä ehditty analysoida.

Ensisilmäyksellä uusia tulvalle alttiita paikkoja ei paljastunut. Ne olivat nähtävillä jo 1993 tehdyssä kartassa – ja tulivat tammikuussa pari vuotta sitten toteen näytetyiksi.

Jos merenpinta nousee yli kaksi metriä, vesi pyyhkii kaupungintalon nurkkia ja Presidentinlinnaa. Kaupungin matalin paikka on Mikonkadulla Ateneumin kulmilla, jonne Kluuvinlahti ulottui muinoin.

"Laserkeilaamalla tehty kartta on paljon tarkempi kuin vanha. Sen lähtötarkkuus on 7–15 senttimetriä", kaupunkimittausosaston toimistopäällikkö Matti Arponen kertoo.

Vesi lainehti Kauppatorilla edellisen suurtulvan aikana ja uhkasi 20 kiinteistöä Marjaniemessä. Tammisalossa ja Laajasalon Sarvastonkaarella pihoja ja alavia rantapuistoja täyttyi vedellä.

Merenpinta nousi tuolloin Helsingissä 1,51 metriä. Uudessa kartassa tilanteesta muistuttaa rantoja kiertävä valkoinen viiva.

Kartta laitetaan aluksi kaupungin sisäiseen tietoverkkoon viranomaiskäyttöön. Vielä ei ole päätetty, miten ulkopuoliset saavat siitä tietoja ja millä hinnalla.

Pelastuslaitoksella on jo odoteltu tulvakartan valmistumista. Nyt kun tiedot ovat tarkentuneet, tulvan voi ennakoida. Torjuntakaluston saa siirrettyä ajoissa paikoille, jotka ovat vaarassa.

Palomiehet eivät tule yllätetyksi, jos tulva nousee Kauppatorille. He alkavat varautua tositoimiin saatuaan ilmoituksen uhkaavasta merenpinnan noususta silloin, kun sen pinta on 90 senttiä tavallista korkeammalla. Keskiviikkona ilmoitusraja ylittyi, kun nousua oli 99 senttiä.

Hälytys annetaan, kun vesi kipuaa 110 senttiin. Kun se nousee siitä vielä kymmenen senttiä, aallot jo lyövät torilla.

Tällainen tilanne syntyy, kun Suomenlahti heilahtaa. Se tapahtuu silloin, kun etelästä tai lounaasta on tuullut reippaasti pari kolme päivää.

Veden pääsy torille estetään tilapäisillä seinämillä. Ne rakennetaan hiekkasäkeistä ja paperinkeräyspaaleista, jotka suojataan muovilla.

"Seinämää kokeiltiin viime elokuussa kenttäkokeissa, ja ne pitivät. Kun töissä on yksi rekka ja yksi trukki, seinää syntyy 120 metriä tunnissa", palomestari Markku Rissanen lupaa.

Kaupungin hiekoitusautoja on varustettu täyttösuppilolla, jotta säkit saadaan äkkiä täytetyksi hiekoitushiekalla.

Kiinteitä tulvarakenteita ei Kauppatorille aiota rakentaa, mutta joillain alavilla paikoilla penkereitä  tai  patoja  tarvitaan.

Rakennusvirasto alkaa suunnitella patoa ja pumppaamoa Marjaniemeen Niittyrannan ja Koivuniementien talojen suojaksi.

Tammisalossa ja Laajasalossa puistosuunnitelmissa on jo penkereitä, joiden pitäisi estää veden tulviminen pihoille ja kaduille.

Myös kaupungin geologit ovat varautuneet tulviin tarkistamalla tunneliaukot. Määräyksiä uusittiin niin, että kynnysten alimmaksi korkeudeksi tuli 2,6 metriä.

Tunnelinaukoista kuusi on vaarassa jäädä tulvan alle. Ne eivät ole kuitenkaan yleisön käyttämiä vaan huoltotunneleita. Pelastuslaitos tukkii aukot veden uhatessa säkeillä, mutta joskus tulevaisuudessa ne luvataan korjata.

Myös Helsingin Vesi on varuillaan. Viemäriverkostoja tukitaan, jotta meriveden tunkeutuminen verkostoon estyisi ylivuotokohdissa.

Arkoja paikkoja on muun muassa Kauppatorilla, Eteläisen Hesperiankadun päässä ja Eiranrannassa.

Viemäreiden vetokyky on koetuksella jo lyhyidenkin rankkasateiden aikana, mutta hitaan, pitkäkestoisen sateen ne imevät paremmin.

Helsingin Veden tehtävänä on päivystää Vantaanjoen tulvia. Sen rannoista tehdään tulvakartta samasta kuva-aineistosta, josta Helsinginkin kartta on tehty.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi