Kaatopaikan metaani päätyy espoolaisten lämmöksi

 Ilma värisee, punainen kajo hohtaa illansuussa, kun ylimääräistä metaania poltetaan taivaan tuuliin Espoon Ämmässuon kaatopaikan soihtupolttimissa. Poltettaessa metaani muuttuu hiilidioksidiksi, jonka vaikutus kasvihuonekaasuna on noin 20-kertaa pienempi kuin metaanin.

Ämmässuo ja maailman kaikki muut kaatopaikat ovat ihanteellisia paikkoja metaanin synnylle, sillä metaania syntyy eloperäisen jätteen hajotessa hapettomissa olosuhteissa.

Onneksi yhä useammalla kaatopaikalla eri puolilla maailmaa metaani kerätään talteen ja käytetään polttoaineeksi.

Ämmässuon tuottamasta metaanista vain murto-osa päätyy taivaalle, sillä valtaosa johdetaan putkea pitkin 11 kilometrin päähän Kivenlahden kaukolämpövoimalaan. Lämpövoimalassa hyödynnetyn kaasun energia pystyy lämmittämään vuosittain 10 000 espoolaista omakotitaloa.

Vielä kymmenen vuotta sitten kaikki kaatopaikan metaani päätyi ilmakehään, kun kaasunkeräystä ei ollut.

Helsinkiläisten, vantaalaisten ja espoolaisten jätteistä syntyy vuosittain noin 80 miljoonaa kuutioita metaania, ja siitä saadaan talteen tällä haavaa noin 65 miljoonaa kuutiota. "Yli 80 prosentin talteenottoon voi olla tyytyväinen", kertoo Ämmässuon käyttöinsinööri Sauli Kopalainen.

Näin marraskuussa melkein kaikki Ämmässuolla muodostuva metaani päätyy todella hyötykäyttöön, joten soihduista vain osa on käytössä. Kesällä kaikki kaasupumppaamon soihdut saattavat roihuta, kun metaanista saatavaa lämpöä ei tarvita.

Kaatopaikan uumenissa syntyvä metaani kerätään ensin kaasukaivoihin, joita on 35 metriä korkealla jätekukkulallaperäti 220 kappaletta.

Kaasukaivot ovat kaatopaikkakukkulan rinteillä ruudukossa, noin 50 metrin välein toisistaan. Niistä kaasu päätyy varsinaiseen kaasupumppaamoon.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.tiede@sanoma.fi