Kiina ratkaisee ilmastonmuutoksen suunnan

Kasvavan talousmyllyn energiasta 70 prosenttia tehdään hiilestä

PEKING. Tässä on maailman kannalta hankala yhtälö: Kiinassa on maailman suurin väestö ja neljänneksi suurin talous, joka kasvaa nopeammin kuin missään muualla. Ja tämän suunnattoman myllyn vaatimasta energiasta 70 prosenttia – huippukausina jopa 80 prosenttia – tehdään hiilestä.

Hiilen poltto synnyttää hiilidioksidia, joka taas kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Kiina tuottaa toiseksi eniten hiilidioksidipäästöjä Yhdysvaltain jälkeen. Maailman pahimmaksi saastuttajaksi Kiina nousee vuonna 2009, arvioi Kansainvälinen energiajärjestö IEA.

Eikä meno siihen lopu. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Kiinaan rakennettavat uudet energiahankkeet vastaavat koko 25 maan Euroopan unionin nykyistä kapasiteettia, IEA arvioi.

"Kiinalla on ratkaiseva rooli koko globaalissa hankkeessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi", sanoo Greenpeacen Kiinan-osaston ilmasto- ja energiakampanjan päällikkö Ailun Yang.

"Kiina on yhä kehittyvä maa ja tarvitsee paljon energiaa. Kuinka tehokkaasti energiaa käytetään ja kuinka suuri osa siitä tehdään uusiutuvista lähteistä – nämä ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä kysymyksiä."

Kiina on ratifioinut Kioton ilmastosopimuksen, mutta koska Kiina luokitellaan kehitysmaaksi, sopimus ei velvoita sitä vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ennen vuotta 2012. Sen jälkeisestä tilanteesta neuvottelut ovat kesken.

Kiina on kuitenkin jo ryhtynyt toimiin, koska rajun talouskasvun kiihdyttämä saastuminen on tuhonnut elinympäristöjä ja vaarantanut ihmisten terveyttä. Maailman 20 saastuneimmasta kaupungista 16 on Kiinassa, sanoo Maailmanpankki. Kiinan ympäristöviranomaisten mukaan pohjavesi on saastunut 90 prosentissa kaupungeista.

Hiilidioksidipäästöjään Kiina pyrkii vähentämään lähinnä kahdella tavalla: lisäämällä energiatehokkuutta ja monipuolistamalla energialähteitä.

Viime maaliskuussa hyväksytty uusi viisivuotissuunnitelma asetti kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2006. Tehokkuutta piti parantaa niin, että yksi yksikkö bruttokansantuotetta vaatisi neljä prosenttia vähemmän energiaa. Saastepäästöjä oli pyrkimys vähentää kaksi prosenttia.

Kumpaankaan tavoitteeseen ei päästy, ilmoitti Kansallinen kehitys- ja reformikomissio tammikuun alussa kertomatta, kuinka paljon epäonnistuttiin.

"Muutos vie aikaa. Rohkaisevaa on, että tietoisuus ympäristöasioista lisääntyy ja maan johto on nyt sitoutunut asiaan. Mutta Kiinan koko kehitysmalli keskittyy talouskasvuun, joten näitä voimia on vaikea muuttaa", Yang sanoo.

Kiina janoaa koko ajan lisää energiaa, ja maalla on omat suuret hiilivarannot, joten hiilivoiman käyttö vain kasvaa.

Vuonna 2005 Kiinaan rakennettiin 117 uutta hallituksen hyväksymää hiilivoimalaa – eli uusi voimala noin joka kolmas päivä. Luvattomia voimaloita uskotaan rakennetun vielä enemmän.

Yritteliäät virka- ja liikemiehet näkevät hiilivoimaloissa loistavan liikemahdollisuuden. Viime vuona huomiota herätti muun muassa tapaus Sisä-Mongolian alueelta, jossa paikallishallitus jatkoi luvattomien hiilivoimaloiden rakentamista vielä senkin jälkeen, kun Pekingin keskushallitus oli useasti käskenyt lopettaa.

Myös kaikkien muiden mahdollisten energialähteiden käyttöä lisätään Kiinassa voimakkaasti.

Pitkiä maakaasuputkia on vedetty Kiinan läpi ja ulkomailta. Monet Kiinan joista on jo kahlittu voimaloilla, ja uusia patoja on tekeillä.

Ydinenergiaa Kiina rakentaa enemmän kuin mikään muu maa. Nyt energiakapasiteetista noin kaksi prosenttia on ydinvoimaa. Vuoteen 2020 mennessä osuus pyritään nostamaan 4 prosenttiin, mikä tarkoittaisi noin 40 gigawatin tuotantoa.

Tuulivoimalla Kiina aikoo tehdä samaan vuoteen mennessä 30 gigawattia, joka on kansainvälisesti huomattava luku.

Lukemattomien uusien talojen katoilla Kiinassa on nykyisin auringonsäteitä voimanlähteenään käyttäviä vesiboilereita. Tätä tekniikkaa Kiina hyödyntää enemmän kuin muu maailma yhteensä, Greenpeace arvioi.

Kaikesta tästä huolimatta Kiinan on vaikea päästä eroon hiiliriippuvuudestaan, arvioi Pekingissä työskentelevä energia-asiantuntija Theresa Fallon.

"Energialähteiden monipuolistaminen on ollut lähinnä julkisivun kaunistelua. Esimerkiksi uudet ydinvoimalahankkeet ovat kokonaisuudessa lopulta pieniä asioita", Fallon sanoo.

Nyt Kiinan energiasta 7,5 prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä. Tavoitteena on nostaa osuus 16 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. EU:n komission vastaava tavoite on 20 prosenttia.

Kiinan hiilen käyttöä edistää alhainen hinta. Hiiltä hankitaan halvan työvoiman avulla turvattomista kaivoksista ja käytetään yleensä päästöistä piittaamatta.

Greenpeacen Yangin mukaan hiilen hinta nousisi jopa 30 prosenttia, jos sen käytön ympäristö- ja terveysvaikutukset otettaisiin huomioon. Samalla uusiutuvat energialähteet tulisivat houkuttelevammiksi.

"Ongelma on, että koko Kiinan talous on riippuvainen hiilestä. Jos hiilen hintaa nostetaan, kaikki muukin kallistuu."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi