Lauhat talvet pakottivat rinnekeskukset rakentamaan järeitä lumetusjärjestelmiä

Vettä kuluu kuin kaupungissa, kun lumitykit puhaltavat lunta tuhansia kuutioita tunnissa

KITTILÄ. Ilmaston lämpeneminen ja epävarma talventulo pakottavat Suomen hiihtokeskukset investoimaan entistä järeämpiin lumetuslaitteisiin.

"Ilmastonmuutos näkyy Suomessa nimenomaan leutoina talvina. Vuosina 1971–2000 talvet olivat jo yhden asteen leudompia kuin edellisellä vertailujaksolla", Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Anneli Nordlund vahvistaa.

Hiihtokeskukset haluavat lumetuksella varmistaa rinteiden kunnon sahaavissa lämpötiloissa.

Himos joutui sulkemaan rinteensä lämpimän sään vuoksi viikonloppuna. Alppien hiihtokeskukset kärsivät jo ajoittaisesta lumenpuutteesta.

Kittilässä Ounasjoen rantaan rakennetaan uutta miljoonan euron suurpumppaamoa, jolla voidaan nostaa vettä Levin lumitykeille jopa tuhat kuutiota tunnissa. Jo nyt Levillä käytetään vettä lumetukseen noin 500 kuutiota tunnissa.

"Kittilän taajamassa vettä kuluu noin 500 kuutiota vuorokaudessa. Tavallisen omakotitalon vuosikulutus on noin 200 kuutiota. Levin vesimäärät ovat jo suuren kaupungin kulutuslukuja", Veki Roine Kittilän Vesihuollosta laskee.

"Lumetusjärjestelmiä laajennetaan lähes kaikissa hiihtokeskuksissa", Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tollet kertoo.

Esimerkiksi Vammalan Ellivuori kaksinkertaistaa lumentekokapasiteettinsa.

"Sillä varmistetaan varhainen lumen teko ja kauden aloitus", Ellivuoren rinnepäällikkö Esa Ropponen kertoo.

Tollet uskoo, että Alppien kehno lumitilanne lisää Suomen rinnekeskusten vetovoimaa.

"Moni pujottelun maailmancupiin Levillä pari viikkoa sitten osallistunut joukkue harjoitteli ennen kisoja muun muassa Rukalla, Sallassa ja Ylläksellä", Tollet sanoo.

Suomen tehokkain lumetusjärjestelmä valmistuu Leville ensi vuonna.

Silloin rinteille voidaan maksimiteholla syytää sadalla lumitykillä noin 3 000 kuutiota lunta tunnissa. Vertailun vuoksi kuorma-auton lavalle mahtuu kymmenen kuutiota lunta.

"Keinolumen avulla hiihtokautta voidaan jatkaa molemmista päistä. Lisäksi keinolunta pystytään työstämään paremmin rinnekoneilla", Levin hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaari kertoo.

Miltei Levin kokoinen lumetusjärjestelmä valmistuu myös Rukalle ja Ylläkselle.

Muissakin keskuksissa on tekeillä tai valmistumassa uusia putkilinjoja, pumppuasemia, paineenkorotusasemia, veden jäähdytinlaitteita ja entistä älykkäämpiä lumitykkejä, jotka hoitavat lumetuksen itsenäisesti.

"Viime syksynä sääolot olivat hyvin vaihtelevia. Kun on lumentekokapasiteettia, voidaan lunta tehdä hyvinkin nopeasti jos lauhan väliin osuu sopiva pakkaspiikki", Ylläs Skin rinnejohtaja Tuomo Poukkanen kertoo.

Ylläksen Äkäslompolon puolella viimeistellään lumetuksen vesilinjastoa, jonka pituus on noin 13 kilometriä.

Tunturi-Ylläksen puolella kaksinkertaistetaan puurajassa sijaitsevan 30 000 kuution vesialtaan tilavuus. Sinne johdetaan tunturipurosta kesän aikana lumetuksessa tarvittavaa pohjavettä.

"Jätimme ympäristökeskukselle lupahakemuksen veden ottamiseksi Vuosselein järvestä. Olemme hajauttaneet vedenoton jo viiteen järveen ja lampeen, sillä veden kulutus nousee 600 kuutiosta jopa 900 kuutioon tunnissa", Rukan rinnepäällikkö Matti Parviainen kertoo.

Ounasjoessa Levin kulutus on promillen luokkaa joen virtaamasta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi