Pääkaupunkiseutua patistetaan vähentämään kasvihuonekaasuja

Ilmastorasitusta aiotaan vähentää 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

 Pääkaupunkiseudulle aiotaan antaa kova tavoite: kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä asukasta kohti 39 prosenttia 2030 mennessä. Eniten päästöjä syntyy rakennusten lämmityksessä. Sitä seuraavat sähkönkulutus ja liikenne.

Nopeimmin lisääntyvät sähkönkulutuksen päästöt, kun on otettu käyttöön uusia laitteita, jotka ovat aina päällä tai valmiustilassa. Myös jäähdytys on yleistynyt ja sähkölämmitteisiä pientaloja rakennettu.

Liikenteen kokonaispäästöt ovat lisääntyneet selvästi, ja myös asukasta kohti lasketut päästöt alkavat kasvaa.

Energiankulutus ja päästöt kasvavat nopeammin kuin alueen asukasluku. Päästöjä kertyy nyt 6,2 tonnia asukasta kohti vuodessa. Tavoitteena on puristaa ne 4,3 tonniin.

Kasvihuonepäästöt olivat 2004 pienemmät kuin 1990, joka on Kioton sopimuksen vertailuvuosi. Viime vuosina päästöt ovat kääntyneet kasvuun, eikä suunta muutu ilman tehokkaita toimia.

Asukkaiden ei tarvitse ponnistella yksin ilmastonmuutosta vastaan. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit tulevat mukaan talkoisiin. Ne ottanevat ympäristöuhkan torjunnan keskeiseksi tehtäväksi päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n hallitus saa perjantaina käsiteltäväkseen luonnoksen neljän kaupungin ja noin miljoonan ihmisen ilmastostrategiaksi.

YTV:n tavoitteena on valmistella aiesopimus seudun yhteisistä pyrkimyksistä.

Luonnosta on valmistellut joukko kaupunkien ja YTV:n eri alojen virkamiehiä, puheenjohtajanaan Helsingin ympäristöjohtaja Pekka Kansanen.

"Olemme etsineet poliittisesti realistisia keinoja, joilla kunnat ja kuntalaiset voivat käytännössä vaikuttaa."

Työryhmä on törmännyt ristiriitoihin, koska kunnat ovat erilaisia. Esimerkiksi espoolaisia ei ole miellyttänyt kehotus tiivistää asutusta, vaikka se vähentäisi päästöjä. Espoon kotitaloudet ovat selvästi seudun kovimpia sähkönkuluttajia.

"He haluavat asua sähkölämmitteisessä omakotitalossa, mutta toivottavasti heräävät, kun energiaa säästäviä keinoja tarjotaan. Helppo ja halpa ensiapu olisi hankkia sähköllä lämpiävään taloon ilmanlämpöpumppu", Kansanen neuvoo.

Ongelmallinen on myös energiantuotanto. Sitä ei ole käsitelty ilmastostrategiassa, vaikka Kansasen mielestä sen merkitys on ilmeinen. Syynä on tuotannon kuuluminen päästökauppalainsäädännön piiriin eikä siihen voi kaupunkien toimilla vaikuttaa.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöistä kolme neljäsosaa syntyy energiantuotannosta, joka on kolmen suuren yrityksen, Fortumin, Helsingin Energian ja Vantaan Energian käsissä. Energialaitokset käyttävät pääasiassa fossiilisia polttoaineita, joita ovat kivihiili ja maakaasu. Seudun kaukolämpötuotannossa uusiutuvien luonnonvarojen osuus on vain kaksi prosenttia.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi