MUUTTUVA ILMASTO

Tutkimus: Jäämeri on sula kesällä 2040

Ilmaston lämpeneminen saattaa aiheuttaa läpivuotisen jään katoamisen arktisilta alueilta niinkin aikaisin, kuin vuoteen 2040 mennessä, varoittaa kanadalais-yhdysvaltalainen tutkimus.

Pohjoisen jäämeren jääpeite ei pian enää toivu kesällä tapahtuvasta sulamisesta, ja lopulta loppukesän lämpimillä säillä arktisten alueiden jää on tyystin sulanut.

Reaktio ruokkii itse itseään: mitä vähemmän läpivuotista jäätä on, sitä nopeammin se sulaa.

Tutkimus julkaistiin tänään tiistaina Geophysical Research Letters –lehdessä.

"Merijään väheneminen on jo todettu. Arvioimme tutkimuksessamme, että seuraavien vuosikymmenien aikana väheneminen saattaa olla huomattavasti dramaattisempaa kuin mikään tähän asti tapahtunut", toteaa tutkimusryhmän johtaja Marika Holland Yhdysvaltain Kansallisesta ilmastontutkimuskeskuksesta (NCAR).

Tutkijat mallinsivat tietokoneen avulla kasvihuonekaasujen vaikutusta jääpeitteen vähenemiseen Arktisilla alueilla Pohjoisella jäämerellä, jossa jään määrä vaihtelee vuodenajan mukaan. Loppukesän lämpimillä säillä jäätä on vähiten.

Ennusteen mukaan jään sulaminen kiihtyy seuraavien vuosikymmenien aikana. Syyskuisen jään määrä kutistuisi kuudesta miljoonasta neliökilometristä kahteen miljoonaan kymmenen vuoden mittaisen ajanjakson aikana.

"Nämä muutokset ovat yllättävän nopeita."

Vuonna 2040 ainoastaan pieni määrä ikijäätä olisi jäljellä Grönlannin ja Kanadan pohjoisilla rannikoilla, kun taas suurin osa arktisesta altaasta olisi vapaa jäästä syyskuussa. Myös jään paksuus vähenisi noin 3,7 metristä yhteen metriin.

Tutkijat toteavat, että Pohjoisen jäämeren jään väheneminen on itseään ruokkiva reaktio, joka kiihtyy sitä mukaa, kun jää vähenee.

"Kun jää pakenee, valtameren merivirrat tuovat lisää lämpöä arktisille alueille ja avoin vesi imee enemmän auringonvaloa kiihdyttäen siten entisestään lämpenemistä", Holland sanoi.

Jonakin vuonna ylitetään kriittinen raja, jonka jälkeen alkaa jään nopea vetäytyminen. Parhaimmillaan tapahtumat voivat alkaa edetä neljä kertaa nykyistä vauhtia nopeammin jo parinkymmenen vuoden kuluttua.

Tutkimukseen osallistuivat NCAR, Washingtonin yliopisto ja kanadalainen McGillin yliopisto. Sen ovat rahoittaneet Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto Nasa ja Kansallinen tiedesäätiö.

Muualla HS.fi:ssä:

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi