Aurinkokennojen valmistajien katteet ovat kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa.

Tuuli- ja aurinkovoimasta tuli iso bisnes

Riskisijoitukset ja julkiset tuet rahoittavat ilmastonmuutoksen innoittamaa energiatekniikkaa

 Et ikinä arvaa, missä maailman maassa on eniten aurinkokennoja. Oikea vastaus on – Saksa.

Saksalaiset asensivat viime vuonna yli 800 megawatin eli pienen ydinvoimalan edestä aurinkopaneeleita.

Ei siksi, että Saksa kylpisi auringossa. Kuten muissa maissa myös Saksassa sähkön tuottaminen auringonvalosta maksaa paljon enemmän kuin perinteisistä energianlähteistä.

Mutta laki antaa Saksassa niin suuret tuet aurinkosähkölle, että aurinkokennojen ottaminen käyttöön kannattaa.

Monet muut Euroopan unionin (EU) jäsenmaat ovat lähteneet samaan kelkkaan. Esimerkiksi Ranska, Italia ja Espanja ovat hyväksyneet anteliaita tukia niin aurinko- kuin tuulivoimalle.

EU on sitouttanut jäsenmaansa lisäämään uusiutuvien energiamuotojen osuutta 12 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi EU-maiden päästökauppa antaa päästöttömille energialähteille kilpailuetua.

Euroopassa päästötöntä energiaa suositaan, koska sillä torjutaan ilmastonmuutosta.

Yhdysvalloissa uusiutuvien energianlähteiden buumiin on vaikuttanut ilmastohuolia enemmän öljyn kallistuminen ja riippuvuus tuontienergiasta. Nykyään Yhdysvaltain liittovaltio ja jotkin osavaltiot tukevat suorin ja verotuksellisin tuin voimakkaasti uusiutuvia energianlähteitä.

Viime vuonna Yhdysvaltoihin rakennettiin lähes 2 500 megawatin edestä tuulivoimaloita. Aurinkoisessa ja poliittisesti vihertävässä Kaliforniassa myös aurinkopaneeleita asennetaan innokkaasti.

Tukien vauhdittama kysyntä on tehnyt uusiutuvista energiamuodoista kasvavaa liiketoimintaa. Konsulttiyhtiö Ernst & Youngin raportin mukaan amerikkalaiset riskirahastot sijoittivat uusiutuvan energiatekniikan yrityksiin tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana yli 210 miljoonaa euroa eli enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.

Innostus on tehnyt aurinkokennobisneksestä yhden Yhdysvaltain kuumimmista teollisuudenaloista. Kennotekniikkaa kehittävien yhtiöiden osakkeet nousivat New Yorkin pörsseissä rakettimaisesti viime talvena.

Photon-lehden selvityksen mukaan aurinkokennojen valmistajien liikevoittoprosentit ovat kohonneet kahdessa vuodessa 15:sta 30 prosenttiin ja alan liikevaihto kasvaa noin 40 prosentin vuosivauhtia.

Isoja sijoituksia ovat viime aikoina houkutelleet myös kiinalaiset ja eurooppalaiset aurinkokennoyritykset. Saksassa teollisuudenalan arvioidaan työllistävän jo noin 10 000 ihmistä. Alan suurimmat yritykset ovat yhä Japanissa, missä valmistetaan noin puolet maailman aurinkokennoista.

Myös tuulivoima on hyvässä vedossa. Tänä vuonna maailmassa rakennetaan tuulivoimaloita noin 14 000 megawatin edestä eli Suomen koko sähköntuotantokapasiteetin verran. Tuulivoimalabisnes kasvaa 15–20 prosentin vuosivauhtia.

Tuulivoima-alalla tuet eivät ole yhtä anteliaita kuin aurinkokennoissa, ja kilpailu on nopeasta kasvusta huolimatta erittäin kovaa. Suurimmat tuulimyllyjen valmistajat ovat tanskalainen Vestas ja Yhdysvaltojen General Electric. Vestas teki viime vuonna tappiota.

Atlantin molemmin puolin on innostuttu myös biomassasta tuotetusta energiasta. Biomassaa eli puuta tai muita kasveja poltetaan joka suoraan energiaksi tai niistä tuotetaan nestemäistä polttoainetta.

Monet suuret öljy-yhtiöt kuten Shell, Chevron ja BP toimivat nykyään myös biomassamarkkinoilla. Suomen Neste Oil rakentaa biodiesel-laitoksia Suomeen ja harkitsee laitoksen tekemistä myös Kaliforniaan.

Uusien energiamuotojen tuet pyrkivät siihen, että liiketoiminta saadaan vauhtiin ja kehitys ja suuruuden edut halventaisivat tekniikkaa. Mutta tukivetoinen kasvu toimii usein päinvastoin.

Esimerkiksi aurinkokennoissa kysynnän kallistanut on sekä kennojen että niiden tärkeän raaka-aineen piin hintaa.

Kalliit hinnat tuovat yrityksille nopeasti isoja voittoja, mutta ajan mittaan ne hidastavat tekniikan leviämistä.

Poliittisiin tukipäätöksiin perustuva liiketoiminta on muutenkin riskialtista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa poliittiset suhdanteet ovat vaikuttaneet tuulivoimalle maksettuihin tukiin, mikä on heiluttanut myös alan yrityksiä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.talous@sanoma.fi