USA:ssa jännitetään korkeimman oikeuden kantaa päästöpolitiikkaan

Omituinen talvi ja politiikan uudet tuulet lämmittävät ilmastokeskustelua

Washington. Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa sijaitsevassa Smithsonian-instituutin luonnontieteellisessä museossa on paljon nähtävää. Yli 800 000 eläinlajia säilyttävässä mammuttimaisessa laitoksessa voi yllättää nälkä jo nisäkäsosaston alkupuolella.

Museon kahvilaan vievässä käytävässä on esillä upeita luontovalokuvia, kuten saksalaisen Thorsten Milnen palkittu otos poikastaan syleilevästä jääkarhuemosta. Hellyttävän kuvan viereen liitetty teksti antaa ymmärtää, että ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen uhkaa jääkarhuja tulevaisuudessa.

Kaikki eivät ole asiasta varmoja, ja moni vasta kypsyttelee ajatuksiaan tai odottaa muiden päättävän omasta puolestaan. Museosta riuskan kivenheiton päässä luoteeseen sijaitsee Valkoinen talo, jossa jääkarhujen asiaan on suhtauduttu erityisen viileästi.

Jos kiven heittääkin museosta kohti itää, se voi osua kongressin kupoliin ja kimmota takana seisovaan pienempään rakennukseen. Siellä istuu Yhdysvaltain korkein oikeus, jolle on annettu päätettäväksi kysymys liittovaltion suhtautumisesta ilmastonmuutokseen.

Korkein oikeus on jakanut monia merkittäviä tuomioita. Vuonna 2000 se päätti äänin 5–4, että Yhdysvaltain presidentiksi nousee kohuvaalien jälkeen republikaanien George W. Bush eikä demokraattien Al Gore.

Gore ryhtyi vaalitappionsa jälkeen ilmastonmuutoksen pysäyttämisen maallikkosaarnaajaksi. Bush puolestaan kiskaisi ensitöikseen maailman suurimman saastuttajan, Yhdysvallat, pois Kioton ilmastosopimuksesta.

Ympäristönsuojeluvirasto EPA päätti 2003 irtautua Bushin edeltäjän Bill Clintonin aikaisesta viraston vuoden 1998 tulkinnasta, että hiilidioksidi olisi saaste, jota liittovaltio voisi rajoittaa ympäristölaki Clean Air Actin nojalla.

Massachusettsin johdolla 12 osavaltiota sekä laaja joukko kaupunkeja ja ympäristöjärjestöjä lähtivät haastamaan Bushin alaisen EPA:n, ja nyt asia on edennyt korkeimpaan oikeuteen asti. Sen ratkaisua ajoneuvopäästöjen rajoittamisesta odotetaan kesään mennessä.

Osavaltioiden ja kaupunkien aktiivisuus päästöasioissa muistuttaa, ettei Yhdysvallat kokonaisuutena ole jäänyt pois ilmastotalkoista. Hallitus puolestaan on korostanut tukevansa päästöjä vähentävän teknologian kehittämistä.

Samalla kun korkein oikeus opiskelee sellaisia asioita kuin "troposfääri, vai mikä lie" – kuten yksi tuomareista, Antonin Scalia, möläytti marraskuussa sotkettuaan troposfäärin stratosfääriin – lobbaaminen tieteellisten tulkintojen ympärillä jatkuu.

Tammikuun alussa Huolestuneiden tiedemiesten liitto UCS julkaisi raportin, jossa se syytti maailman suurimman öljy-yhtiön ExxonMobilin pumpanneen miljoonia euroja kymmenille järjestöille, "jotka yrittävät hämmentää yleisöä ilmastonlämpenemiseen liittyvästä tutkimuksesta".

ExxonMobilin vastineessa UCS:n raporttia pidetään "syvästi loukkaavana ja vääränä". Yhtiön sanotaan pehmentäneen kantojaan linjaamalla, että "kasvihuonepäästöt ovat yksi ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä ja fossiiliset polttoaineet ovat näiden päästöjen merkittävä lähde".

Tuulen uskotaan nyt puhaltavan voimakkaasti ilmastonlämpenemisestä huolestuneiden eduksi kongressissa, jossa valta siirtyi äskettäin republikaaneilta demokraateille. Uudessa kongressissa on tekeillä lukuisia lakialoitteita, joilla demokraatit pyrkivät johtamaan ilmastodebattia.

Senaatin ympäristövaliokunnan johtajaksi nousi demokraatti Barbara Boxer, joka pitää ilmastonmuutosta "sukupolvemme suurimpana haasteena". Hänen edeltäjänsä, republikaanien James Inhofen mielestä tiedot ilmastonmuutoksesta ovat suurin amerikkalaisia kohdannut "huijaus".

Yhdysvaltain ja Euroopan unionin vuosia jatkunut mykkäkoulukin päättyi lokakuussa, kun osapuolet kokoontuivat Helsinkiin puimaan ilmastonmuutosta. Vuoropuhelua päätettiin jatkaa tänä vuonna.

Myös kuluva talvi on otollista aikaa ilmastosta huolestumiseen. Amerikkalaismedia on ollut pullollaan juttuja, joissa on ihmetelty tilastoidun ajanjakson neljänneksi lämpimintä joulukuuta. Uudenvuodenpäivänä eri puolilla itärannikkoa nähtiin kukkivia kirsikkapuita ja keltanarsisseja.

Viimeiset yhdeksän vuotta kuuluvat mitatun säähistorian 25 lämpimimmän joukkoon, ja viime vuosi oli 112:stä tutkitusta vuodesta lämpimin. Heti näiden tietojen perään on saatu kummastella jää- ja lumimyrskyjä, jotka ovat tappaneet kymmeniä ihmisiä eri puolilla maata ja tuhonneet suuren osan Kalifornian sitrussadosta.

Tammikuun alussa moni hätkähti, kun liittovaltion säähallinto NOAA kertoi ensimmäisen kerran, että poikkeukselliset säät ovat osittain seurausta kasvihuonepäästöistä. Joulukuussa hätkähdettiin vielä enemmän, kun Bushin hallitus ehdotti jääkarhujen luokittelemista uhanalaiseksi lajiksi.

Jääkarhuja uhkaa hallituksen mukaan jäätiköiden sulaminen. Sisäministeri Dirk Kempthorne kertoi kuitenkin, ettei hänen ministeriönsä ota kantaa siihen, miksi jää sulaa tai mitä asialle pitäisi tehdä.

On mahdollista, että ennen Bushin presidenttikauden loppua, kivenheiton päässä Smithsonian-museosta tapahtuu eläin- ja ihmiskunnan mieltä lämmittäviä päätöksiä. Uusia aloitteita odotetaan jo Bushin tiistaisessa liittovaltion tilaa koskevassa puheessa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi