Vanuatulainen kylä muuttaa pois tulvien ja eroosion tieltä

Ilmastonmuutos pahentaa ongelmia Tyynenmeren saarilla

PANITA, VANUATU. "Ensin siirretään kirkko, sitten kaivo ja ihmiset", sanoo vanuatulaisen Panitan kylän päällikkö Morden Rarua.

Panita sijaitsee kahdentuhannen asukkaan Tongoan saaren rannalla. Nyt koko kylä aiotaan siirtää pois rannalta, ylös muutaman sadan metrin päähän jylhään rinteeseen.

Panitalaisten riesana ovat voimakkaan nousuveden aiheuttamat tulvat, jotka rikkovat taloja ja teitä. Marraskuusta huhtikuuhun kestävän myrskyisän syklonikauden aikana vesi nousee kylään useamman kerran.

Meren rantaviiva on viime vuosikymmeninä siirtynyt eroosion vuoksi kymmeniä metrejä lähemmäs kylää. Viime vuosina tulvia on ollut yhä useammin ja ne ovat yhä pahempia.

Ilmastonmuutosta tarkkaileva Vanuatun meteorologinen laitos ehdotti jo vuonna 2001, että Panita siirrettäisiin sisämaahan päin.

Kyläpäällikkö Morden Rarua päätti kyläläisten kanssa muutosta ja valitsi sitten kylälleen uuden sijaintipaikan yhdessä Tongoan muiden kyläpäälliköiden kanssa.

Käytännössä 32 kotitaloutta joutuu siirtämään asuinsijansa.

Uuteen paikkaan oli määrä rakentaa kirkko ja kaivo Kanadan kehitysavulla. Talonsa kyläläiset siirtäisivät itse.

Uutta kirkkoa tai kaivoa ei kuitenkaan ole vielä rakennettu, vaikka siirto piti saada päätökseen jo viime vuonna.

Ilmatieteen laitoksen edustajien mukaan jahkailun syynä olisi kiista kylän sijainnista. Panitalaiset eivät myönnä erimielisyyksiä.

Morden Rarua hakkaa viidakkoveitsellä aluskasvillisuutta uuden kylän sijaintipaikalta. Osittain raivattu alue on alkanut metsittyä uudestaan. Rarua näyttää pyöreän kiven.

"Kuinka asiasta voisi olla erimielisyyttä, kun pappikin on jo laskenut uuden kirkon merkiksi ensimmäisen kiven?"

Osa kyläläisistä on jo siirtänyt yksinkertaiset, tiilistä ja aaltopellistä rakennetut kotinsa uudelle alueelle. Nuoret parit eivät enää perusta kotia rannalle.

"Täällä alhaalla ei ole turvallista", sanoo Anna Pery, joka on naimisissa Raruan serkun kanssa.

Vanuatulla on jo siirretty yksi kylä, jonka asukkaat sairastelivat, kun tulvavedet levittivät vessojen sisältöjä.

Vanuatun ilmastonmuutosasioista vastaavan Brian Phillipsin mukaan monessa muussakin kylässä on harkittu muuttoa.

Tulvat ja rantojen eroosio aiheuttavat 220 000 asukkaan saarivaltiossa samoja ongelmia, joista kärsitään muissakin alavissa Tyynenmeren valtioissa.

Malariaa levittävien hyttysten elinalue on laajentunut. Rannan tuntumassa tiet rapautuvat. Merivesi on myös pilannut makean veden lähteitä.

Ilmastonmuutoksen osuutta eroosioon on silti vaikea arvioida. Tyynellämerellä saaret ovat aina muuttaneet muotoaan meren siirtäessä maata paikasta toiseen.

Joka tapauksessa meren pinnan nousu pahentaa ongelmia rannikoilla.

Alkuvuodesta julkaistun australialaisen tutkimuksen mukaan meren pinta on kohonnut 19,5 senttiä vuosina 1870–2004. Jos nykyinen kehitys jatkuu, merenpinta nousee 30 senttiä vuosisadan loppuun mennessä.

Panitalaisia elinolojen muuttuminen pelottaa. He näkevät seuraukset ympäristössä jo nyt. Sade- ja kuivat kaudet eivät enää ole niin selkeitä kuin ennen. Viljely kärsii.

Brian Phillipsin mukaan huoli on Vanuatulla erityisen suuri koska ihmiset elävät omavaraistaloudessa. "Ympäristönmuutokset vaikuttavat suoraan elämään", hän sanoo.

Monet vanuatulaiset noudattavat yhä perinteitä, joiden mukaan istutustöille ja kalastukselle sopivat ajankohdat on määritelty luonnon merkkien, kuten kasvien kukinnan perusteella. Nyt olosuhteet muuttuvat.

"Ennen jamssi kylvettiin heinä- tai elokuussa, nykyisin vasta elo- tai syyskuussa", Rarua kuvaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi