Ympäristöongelmat vievät kodin useammilta ihmisiltä kuin sodat

Ympäristöpakolaisten määrän pelätään nousevan 250 miljoonaan

 Maailmassa on enemmän ympäristöpakolaisia kuin "perinteisiä" pakolaisia, jotka pakenevat esimerkiksi sotia, poliittista sortoa ja uskonnollisia vainoja, asiantuntijat arvioivat.

Kansainvälinen Punainen Risti laski vuonna 2001, että noin 25 miljoonaa ihmistä voidaan luokitella ympäristöpakolaisiksi, vaikka esimerkiksi YK:n sopimukset eivät tunnista kyseistä pakolaislajia.

Arvostettu brittitutkija, professori Norman Myers puolestaan arvelee, että ympäristökatastrofien liikkeelle ajamien ihmisten määrä on lisääntynyt huomattavasti.

"Olisin hyvin yllättynyt, jos se olisi nykyään alle 30 tai edes alle 35 miljoonaa. Mutta minulla ei ole siitä todisteita", Myers sanoo puhelinhaastattelussa.

Pakolaisia ajavat liikkeelle erityisesti aavikoituminen, kuivuus, vesipula, metsien katoaminen ja äärimmäiset sääilmiöt, joita ilmastonmuutoksen sanotaan kiihdyttävän.

Ympäristöön liittyvä muutto on ollut ajankohtaisinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta se vaikuttaa miljooniin ihmisiin myös Aasiassa, esimerkiksi Intiassa.

Yhdysvallat ja Eurooppa ovat lähinnä vastaanottavia alueita, jotka kohtaavat jatkuvaa painetta Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta.

Pahimmat ongelma-alueet sijaitsevat Norman Myersin mukaan Afrikan sarven alueaella ja Sahelin vyöhykkeen laitamilla.

Myös Kiinassa miljoonat ihmiset ovat joutuneet sisäisiksi siirtolaisiksi esimerkiksi vesipulan ja Gobin aavikon leviämisen takia, ja päivittäin jopa sadat meksikolaiset hylkäävät eroosion kuluttamia alueita maaseudulla ja pyrkivät kaupunkeihin tai Yhdysvaltoihin.

Myersin mukaan tulevaisuudessa ympäristöpakolaisvirtoja voidaan odottaa esimerkiksi Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Meksikosta, Kiinasta ja Intiasta.

"Suurimmat ongelmat tulevaisuudessa ovat merenpinnan nousu ja rannikoiden tulviminen", Myers sanoo.

Samaa ovat ennustaneet lukuisat muutkin tutkijat. Tyynenmeren pienet saarivaltiot ovat jo joutuneet todistamaan merenpinnan nousun aiheuttamia tulvia ja rantojen eroosiota.

Tyynenmeren saarivaltio Tuvalu on tiettävästi ensimmäinen maa, jonka asukkaita on jouduttu evakuoimaan merenpinnan nousun takia. Eräiden tietojen mukaan ainakin 3 000 tuvalulaista on jo jättänyt kotimaansa.

Uusi-Seelanti on lupautunut ottamaan vuosittain vastaan kiinteän määrän tuvalulaisevakkoja.

Myers ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä ympäristöpakolaisten määrä moninkertaistuu "jos ilmenee todella vakavaa ilmaston lämpenemistä, kuten näyttää väistämättömältä".

Pelkästään rannikkoalueilta Bangladeshista, Intiasta, Kiinasta, Egyptistä ja pienistä saarivaltioista lähtee liikkeelle ainakin 200 miljoonaa ihmistä.

"Lisäksi noin 50 miljoonaa pakolaista, jotka pakenevat kuivuutta", Myers täydentää.

Rannikon pakolaisvirtoja kasvattaa se, että lukuisat maailman suurkaupungeista on rakennettu matalille rannikkoalueille.

Ympäristöongelmien takia on tähän mennessä jouduttu evakuoimaan lähinnä kyliä esimerkiksi Iranissa ja Kiinassa, mutta lopulta saatetaan joutua sijoittamaan uudelleen kokonaisia kaupunkeja.

Suuressa vaarassa ovat esimerkiksi Jemenin pääkaupunki Sana'a ja Pakistanissa Baluchistanin maakunnan pääkaupunki Quetta, joita uhkaa vakava vesipula.

Kansainväliset sopimukset eivät toistaiseksi tunne ympäristöpakolaisia, sillä he eivät useinkaan täytä pakolaisten määritelmää. Tämä on johtanut siihen, ettei heidän auttamisekseen ole kunnollisia mekanismeja.

Ympäristöpakolaisten tunnustamista vaikeuttaa muun muassa se, että ympäristöongelmat kytkeytyvät usein myös muihin alueellisiin ongelmiin, jotka saattavat leimata siirtolaiset esimerkiksi "elintasopakolaisiksi" tai työn perässä kulkeviksi siirtolaisiksi.

Myersin mukaan ympäristöpakolaisia ei saisi sivuuttaa vain siitä syystä, ettei heidän käsittelyynsä ole vakiintuneita menetelmiä.

"Kaiken kaikkiaan ympäristöpakolaisten asia uhkaa nousta yhdeksi aikamme suurimmista inhimillisistä kriiseistä", Myers kirjoitti vuonna 2001 julkaistussa artikkelissaan.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi