Kökköruotsia leppoisasti

Tuoreempien riidanaiheiden puuttuessa Suomessa viritetään kielisotaa. Nyt kohteena ovat ruotsinkieliset, joiden julkisia palveluita karsitaan. Perussuomalaisnuoret vaativat Suomesta yksikielistä. Netissä ruotsinkielisiä herjataan aika saatanan-vittumaisen kauniilla suomen kielellä. Kun Helsingin Sanomien pääkirjoittaja rähäkän keskellä osoittaa lievää myötätuntoa ruotsinkielisiä kohtaan, ruotsinkielinen lehdistö herkistyy liki kyyneliin.

Kamoon evribodi! Nyt liennytystä kehiin. Ruotsin kielestä täytyy jo pystyä keskustelemaan ilman Lallia, Kustaa Vaasaa, talvisotaa, yläasteen ruotsintuntien tuskaa ja epämääräisesti perusteltua fennomaanista raivoa.

Keskustelun kaikki tähänastiset argumentit ovat jo loppuun kuluneita, joten ehdotan, että ne hylätään ja keksitään tilalle kokonaan uudet. Lopetetaan pateettisuus, ärinä ja kyynelehtiminen. Puhutaan ruotsista huolettomasti, rauhanomaisesti ja normaaliäänellä.

Ensiksi: antakaamme kouluajan traumojen jo olla. Minunkin kesti pitkään toipua yläasteen ruotsinkirjan ankeudesta. Kirjassa oli pelkkää bostadsbristiä (asuntopulaa) ja arbetslöshetiä (työttömyyttä) samaan aikaan, kun ranskankirja opasti tilaamaan ravintolassa alku-, pää- ja jälkiruokaa ja keskustelemaan viehkeästi elokuvista.

Sopikaamme, että suomenkieliset ryhtyvät rohkaisemaan itsetunnoltaan heikkoja ruotsinkielisiä puhumaan urheasti kieltään. Tämä vaatii meiltä kärsivällisyyttä ja lujuutta, kun raiteeltaan pudonnut ruotsinkielinen pitää kerran toisensa jälkeen auttaa takaisin äidinkieleensä. Mutta muuten emme saa koskaan tilaisuutta harjoitella!

Peruskoulupohjaisesta kökkösvenskasta pitää tehdä Suomeen luonteva, sympaattinen virallinen kieli suomen ja ruotsin rinnalle. Kökköruotsia saa puhua iloisena, vaikka ei koko elämänsä aikana havaitsisi ligga-, lägga-, sitta- ja sätta-verbien aikamuodoissa mitään logiikkaa – saati että oppisi niitä käyttämään. Rento ja vapautunut kökköruotsin puhuja suhtautuu kannustavasti myös tuttavaansa, joka on päntännyt pakkosuomea muttei silti koskaan opi, että suomeksi pitää sanoa "ostettiin paita" eikä "paidan".

Pääministeri Matti Vanhanen tutustukoon suomalaisten elämään kirjallisuuspiirissä, jossa luetaan Kjell Westön teoksia tavallisilla kansankielillä, ruotsiksi ja suomeksi. Eräät muut ministerit ja arviolta noin sata kansanedustajaa osallistuvat helpotettuun piiriin, jossa aloitetaan muumeista.

Persunuorille järjestetään kielikylpy, jossa korjataan paha väärinkäsitys: "Suomenruotsalaiset" eivät ole Suomeen jumittuneita ruotsalaisia, saati Ruotsin valtion salaisia agentteja. Siksi heille ei kannata ehdotella menolippuja ruotsinlaivoille.

Ehkä onkin parempi lakata hokemasta "itseisarvoa", historiaa, kulttuuriperintöä ja muita juhlavia sanoja. Ei kieltä kielen takia vaalita, vaan ihmisten. Että ruotsinkielinen suomalainen saisi synnyttää, soittaa ambulanssin, käydä koulua tai vaikka puhua joutavia omalla, ihan normaalilla kielellään.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi