Kuka pelkää kynsilakkaa?

Aavan meren tuolla puolen on maa nimeltä Ruotsi. Siellä lehdet kertovat ihmeellisiä tarinoita. Tämän luin Svenska Dagbladetista.

Kolmevitonen liikkeenjohdon konsultti Andreas oli arkiaamupäivällä kotona hoitamassa sairaita lapsiaan. Ajankuluksi isä ja toipilaat keksivät uuden huvituksen: he lakkasivat kyntensä punaisiksi äidin kynsilakalla.

Jessica-äiti ennätti kotiin puolilta päivin, ja oli Andreaksen vuoro rientää töihin. Hetken Andreas mietti, mitä tehdä kynsilakalle, mutta päätti jättää moisen pikkuasian sikseen. Puku päälle ja menoksi, työpäivä oli vielä pelastettavissa.

Iltapäivällä työpaikalla ja asiakkaiden parissa Andreas teki huolestuttavan havainnon: osa hänen tapaamistaan johtajista pelästyi tosissaan kynsilakkaa.

Kauheaa, ajatteli Andreas. Jos suuren johtajan bisnespäivä menee raiteiltaan niin hassun syyn kuin konsultin punaisten kynsien takia, Ruotsin kansainvälinen kilpailukyky on totisesti heikoissa kantimissa.

Jo vuosien ajan ennen kynsilakkapäivää Andreaksen työnantaja oli tarjonnut asiakasyritysten johtajille muun muassa oppia siitä, miten nämä voivat "vapautua sukupuoliroolinsa rasitteista". Koulutuksessa neuvotaan, miten johtajat voivat lakata esittämästä vanhan muotin mukaista miestä ja keskittyä sen sijaan johtamistyöhön. Tarkoituksena on parantaa firmojen menestystä, kun johtajien aikaa ei enää kulu joutavaan pullisteluun.

Suomessakin lehdet kertovat ihmeellisiä tarinoita. Ystävän kanssa nauroimme viime viikolla vedet silmissä, kun Audi-mies ei erottanut naista autosta.

Lisää tällaista! Ultraääliöt paljastavat itsensä aina, kun vain huomaamme antaa heille riittävästi palstatilaa.

Mutta, sanoi ystävä silmiään pyyhkien, nämä tyypit ovat lystikkäitä, mutta vakavampi kysymys työelämässä on, miksi heistä tehdään johtajia.

Siksi, että Suomessa johtajiksi ei valita johtamistyöhön parhaiten soveltuvia henkilöitä. Parhaiden yksilöiden sijaan johtajiksi valitaan kalvakoita miehiä, joilla on uskottava puku. Kun sukupuoli ja habitus ovat keskeiset valintakriteerit, on luonnollista, että johtajaporukoihin mahtuu aika paljon kakkoslaatua.

Keski-ikäisten pukumiesten joukossa on myös niitä, jotka oikeasti osaavat tehdä johtajantyötä. Erityisen paljon on keskinkertaisuuksia, joista osa oppii, osa ei. Lisäksi joukkoon mahtuu aina muutama hilpeä heppu, jonka työskentelystä aiheutuu kokonaisuutena arvioiden enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ruotsalainen liikkeenjohdon konsulttiyritys kehittää asiakkaidensa kanssa malleja, joiden avulla johtajiksi löydetään parhaat yksilöt – naiset ja miehet, jotka voivat käyttää kynsilakkaa tai olla käyttämättä. Näin Ruotsi aikoo rökittää meidät ja muut talouden kentillä vastaisuudessakin.

Mutta pakkohan meidänkin on jotain yrittää, vaikkapa koulutusta. Kuinkahan meidän Audi-Esko pärjäisi Kynsilakka-Andreaksen kurssilla?

KIRJOITTAJA ON TOIMITTAJA.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi