Puhumatta paras

Tunnen ihmisen, jolla on hyvä virka valtiolla. Hän ei voi kirjoittaa lehtien mielipidesivuille mistään aiheesta. Syy: jos hänellä havaitaan olevan mielipiteitä, hän menettää uskottavuutensa virkamiehenä. Työpaikan ilmapiiri on sellainen.

Tunnen ihmisen, joka asettui vaaliehdokkaaksi. Rangaistukseksi hänelle ynnä opiksi muille työnantaja siirsi hänet pois näkyvistä jo yli puoli vuotta ennen vaaleja. Syy: firma oli vaarassa "leimautua", asiakaskunnan ilmapiiri on sellainen.

Tunnen ihmisen, toimittajan, jota esimies kielsi kommentoimasta perussuomalaisia. Syy: toimittajalla ei sovi olla mielipiteitä mistään eikä varsinkaan politiikasta. Yhteiskunnan ilmapiiri on nyt sellainen.

Mutta sittenhän meillä onkin laumoittain ihmisiä, jotka ilmaisevat mielipiteitään raivokkaasti verkossa, anonyymeissä gallupeissa ja vaalikoneiden yksinäisyydessä. Näiden asioiden välillä on yhteys. Kun ihmiset eivät voi ilmaista näkemyksiään normaalisti omana itsenään, he tekevät sen nimettömästi – usein kärjistyneesti, yksisilmäisesti, seurauksista välittämättä.

Ja sitten ihmetellään, mistä ääriliikkeet nousevat.

Olen vuosia miettinyt, miksi suomalaiset esittävät näkemyksensä mieluiten tuntemattomina, vaikka useimmat asiat olisi aivan mahdollista selvittää omana itsenäänkin. Yhteiskunnan pienuus lienee yksi syy, mutta vielä suurempi on kulttuuriimme rakentunut mielipiteen ilmaisemisen pelko. Ihminen, jolla on näkemyksiä, on helposti jotenkin hankala, änkyrä, sopeutumaton ja siksi kartettava. Mielipiteitä saa olla lähinnä valtaeliitin huipulla, mutta matkalla sinne on vaiettava aika monta kertaa.

Vain kolme ja puoli prosenttia aikuisista kuuluu puolueisiin. Kukapa niihin uskaltaisi liittyä, kun seurauksena on "leimautuminen" ynnä kelvottomuus virkoihin ja työpaikkoihin. On tietysti ruokotonta nimittää ihminen virkaan vain jäsenkirjan perusteella, mutta nykyään tapahtuu useammin päinvastoin: puolueeseen kuuluminen tekee ihmisestä epäilyttävän. Jäsenkirja, tuo mielipideilmauksista raskauttavin, ilmeisesti haihduttaa ihmisestä sekä ammattitaidon että kyvyn omiin ajatuksiin.

hs.kulttuuri@hs.fi Kirjoittaja on toimittaja.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi