Raakaa vapautta

Ilmapiiri on viime aikoina raaistunut: törkyturpaisuus kukoistaa sekä netissä että bussipysäkillä. Yksi syy tähän on väärin ymmärretty sananvapaus.

Sananvapaus on perustuslakiin kirjattu yksinkertainen virke, jonka mukaan jokaisella on "oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä". Sananvapauden vastakohta on sensuuri eli se, että viranomaisella on valta estää jonkin tiedon välittäminen. Tämän luulisi olevan helppo ymmärtää. Kaikkea vielä.

Sananvapauden väärinymmärtäjiä on useaa lajia.

Tasavallan presidentti. Tarja Halonen sanoi taannoin Radio Helsingin haastattelussa, että "vaikka meillä on yksilön mielipiteen ilmaisun oikeus, niin sen rajauksena on, että se ei saa loukata toista ihmistä". Näinhän ei sananvapauspykälässä lue. Vain, jos loukkaava puhe on sekä valheellista että vahingollista, puhuja voi saada rikossyytteen kunnianloukkauksesta. Sananvapaus on sama, oli viesti nerokas tai ääliömäinen.

Halosen edustama ylivarovainen näkemys on valitettavan yleinen toimittajilla. On kosolti toimittajia, jotka välttävät kirjoittamasta mitään sellaista, mistä joku voisi vetää herneen nenään. He antavat haastateltavien sanella jutut ja kohteliaisuuttaan kuihduttavat journalisminsa itse.

Äänekäs törkyturpa. Edellisen vastakohta. Luulee, että sananvapaus suorastaan velvoittaa häntä päästämään suustaan kaiken sen ryönän, jota aivoista esiin pukkaa. Pitää sananvapauden ja käytöstapojen yhdistämistä mahdottomana. Tämän ryhmän edustajat kukoistavat netissä, baarissa ja kahvihuoneessa.

Pateettinen päätoimittaja. Pitää vertaistensa kanssa seminaareja, joissa pahkutaan sananvapaudesta ja koetetaan keksiä sille jotain uhkia. Ei huomaa, että sananvapaus on "jokaisella" eli muillakin kuin eliitillä. Median ongelma on lähinnä se, että koko vapaus jää vajaakäytölle, jos merkityksellistä sanottavaa ei ole.

Marttyyri. Luulee, että hänen näkemystensä arvostelu on yhtä kuin hänen sananvapautensa rajoittaminen. Kun kristillinen ääriliike teki heteroutta markkinoivan Anni-videon ja arkkipiispa ilmoitti, ettei pidä videosta, marttyyrit parkuivat pitkään sananvapaudesta – vaikkei kukaan kai ollut esittänyt, että arkkipiispalle pitäisi antaa viranomaisvaltuudet nettiaineistojen sensurointiin.

Sananvapaus on yksinkertainen ja hyvä asia. Vaikeampaa on sen hyödyntäminen laajasti, rohkeasti ja viisaasti.

kulttuuri@hs.fi Kirjoittaja on toimittaja.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi