Tutkimukset: USA:n koulusurmaajat vihjaavat usein aikeistaan ennakkoon

Littleton. Yllättävän moni amerikkalainen kouluampuja on vihjannut ennakkoon tulevasta väkivallanteostaan, kertovat arvovaltaiset amerikkalaistutkimukset.

Mutta vain hyvin harvoin tieto on tavoittanut aikuisen.

Yhdysvaltain salaisen palvelun ja opetusministeriön vuoden 2002 Safe School Initiative -tutkimuksen mukaan 37 kouluhyökkäyksessä 30:ssä joku ulkopuolinen tiesi, että ampuja joko hautoo tai suoranaisesti suunnittelee veritekoa. Vain kahdessa tapauksessa tieto päätyi aikuisen korviin.

Yhdessä toteutuneessa iskussa hyökkääjä oli varoittanut kahta toveriaan tarkalleen, milloin hän aikoo ampua koulun aulassa.

Sana levisi, ja lopulta 24 oppilasta todisti – ja yksi valokuvasi – ammuskelua turvallisesta paikasta.

Columbinen verilöylyn jälkeen tehdyn tutkimuksen 37 ampumisiin osallistui 41 ihmistä vuosina 1974–2000.

Jokelan ampujan koulutoveri sanoi HS:lle ampujan kertoneen päivää tai kahta ennen ampumisia internetin keskustelupalstalla ostamastaan uudesta aseesta, mutta ei varsinaisista aikeistaan.

Niistä hän taas antoi useita vihjeitä internetissä.

Kun suomalaiset asiantuntijat purkavat Jokelan tapauksia ja suunnittelevat ohjeistusta vastaavien tapausten varalle, hyödyllistä luettavaa on myös Liittovaltion poliisin FBI:n tutkimus ja suositukset The School Shooter: A Threat Assessment Perspective vuodelta 2000.

Ihmelääkettä ei silti tämäkään 18 tapaukseen keskittynyt selvitys tarjoa.

"Tämä malli ei ole 'profiili' kouluampujista tai lista vaarallisista merkeistä, jotka kertoisivat, kuka on seuraava nuori, joka vie tappavan väkivallan kouluunsa. Sellaisia ei ole olemassakaan", tutkimuksessa muistutetaan.

Ongelma on, että ampujat ovat hyvin erilaisia ja uhkaukset vaihtelevat hyvin varteen otettavista olemattomiin.

Vuoden 2002 tutkimuksen mukaan joka kuudennessa tapauksessa ampuja oli suoraan uhannut uhrejaan ennen hyökkäystä.

Vainoamisen, koulukiusaamisen, fyysisen hyökkäyksen, tai uhkauksen kohteeksi oli ampujista joutunut 71 prosenttia.

Useissa tapauksissa ampuja oli ollut pitkään vakavan kiusaamisen uhri. Joissakin tapauksissa näiden kokemusten uskottiin vaikuttaneen hyökkäykseen.

Tosielämän tiedot voivat olla hämmentäviä stereotypioiden näkökulmasta.

Amerikkalaisampujista 59 prosenttia ilmaisi kiinnostuksensa väkivaltaviihteeseen, kuten elokuviin. Väkivaltapelit kiinnostivat 12 prosenttia.

Suurin osa hyökkääjistä sen sijaan oli antanut merkkejä itsetuhoisuudesta tai masennuksesta. Mutta vain kolmanneksen kohdalla asiantuntija oli arvioinut mielenterveyttä.

Vastausta ei löydy koulumenestyksestä. Vain kaksi oppilasta 41 kouluampujasta oli reputtanut kokeissaan, 41 prosenttia kahmi korkeita arvosanoja.

Hyökkääjistä 63 prosentilla ei ollut juurikaan tai lainkaan ongelmia koulussa.

Koska ampuja Suomessakin surmasi itsensä, syyllisiä aletaan helposti etsiä muista: kenen virhe oli olla näkemättä tulevaa?

"Väkivallan ymmärtäminen sen tapahtumisen jälkeen on riittävän vaikeaa. Yritys ennakoida uhkaa ja pitää huoli, ettei se toteudu, on vielä suurempi haaste", FBI kommentoi.

Tutkimukset internetissä: http://www.secretservice.gov/ntac/ssi_final_report.pdf

http://www.fbi.gov/publications/school/school2.pdf.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi