Koko kansan korttipeli

Minkälaisen joulukortin sait? Katso leikkimielisestä tyypittelystä, minkälainen on sen lähettäjä

 Joulukortin lähettäminen liikauttaa sisintä. Kiireimmässäkin hutaistun toivotuksen myötä lähtee aina ajatus kohti kortin saajaa.

Löytyykö meistä oikeasti hyvää tahtoa ja aitoa lähimmäisenrakkautta? Vai mikä saa itse kunkin ryhtymään joulukorttipeliin kerta kerran jälkeen? Ellet ole koskaan hiljentynyt miettimään omia motiivejasi, nyt selviää, millainen joulukorttihai sinä pohjimmiltasi olet.

1. Turvallisuushakuinen

 Olen aina lähettänyt joulukortteja kaikille tutuille ja niin lähetän tänäkin vuonna. Tuntuu hyvältä, että edes jokin asia pysyy samana vuodesta toiseen, vaikka hallitukset kaatuvat ja kukkulat horjuvat. On ihanan tavallista kaivaa tutusta osoitekirjasta samat vanhat osoitteet ja liimata samanlainen joulumerkki jokaisen kortin ylänurkkaan ja viedä pullea punainen keräyskuori postiin viimeistä edellisenä postituspäivänä. Siitä joulu alkaa, ja sielu saa rauhan.

2. Laskelmoiva

 Äveriäs sukulainen taatusti ilahtuu, kun jälleen tänä vuonna muistan häntä joulukortilla. Jos maailmankirjat ovat ennallaan, rintaperilliset ovat yhä hänen kanssaan napit vastakkain ja muutkin ihmissuhteet tiemmä väljähtyneet. Ei liene pahitteeksi, että minä hoidan oman leiviskäni lähimmäisenrakkauden nimissä.

4. Pessimisti

 Ei minusta kukaan oikeasti välitä, eikä kukaan varmasti ilahdu, vaikka saisi minulta joulukortin. Tuskin kukaan edes muistaa minua, ja tuskin itse saan ainuttakaan korttia. Viime vuonna vielä tuli muutama, mutta nyt niidenkin lähettäjät ovat varmaan jo unohtaneet minut omassa onnellisessa jouluhössötyksessään. Varmuuden vuoksi lähetän kortit kuitenkin.

5. Tyytyväinen

 Postilaatikkoon tupsahtaa kynttiläasetelmia, jouluseimiä, tonttuja ja siniseen hämyyn huurtuneita kirkkomaisemia. Niiden selkäpuolella on oma nimi ja osoite, valmiiksi painettu tervehdys ja lähettäjän nimi alla. Ei mitään turhia krumeluureja. Persoonattomuudessaankin viestit lämmittävät mieltä, sillä ne osoittavat, että kuulun itsestäänselvyytenä näiden ihmisten vuodenkiertoon. Ja taas saan kortin lähes jokaiselta, jolle itsekin tervehdykseni lähetin.

6. Kostonhimoinen

 Käynpä läpi viimevuotisen korttikasan ja ruksaan listastani pois kaikki ne, joilta en saanut korttia viime vuonna. En kyllä tainnut saada edellisvuonnakaan, mutta viimeksi vielä kokeilin, herättäisikö oma korttini edes jonkinlaista liikettä niveliin ja kenties jopa pienen omantunnon piston sydämessään. Mutta jospa tämä vastaanottaja tarvitsee useamman kuin yhden muistutuksen olemassaolostani? Jos sittenkin lähettäisin kortin hänelle vielä tämän kerran.

7. Suoraviivainen

 Tämä ei ole ihan minun juttuni ja olisi muutakin tekemistä, mutta ei se nyt niin hirvittävästi vaivaa vaadi, jos ostan nipun kortteja, raapustan osoitteet ja tyrkkään nimeni alle. Syntyyhän siitä jonkinlainen joulumieli itselle ja hyvässä lykyssä toisellekin. Halki, poikki ja pinoon. Ja sama taas ensi vuonna.

8. Vitkastelija

 Kappas vain! Punainen joulukorttien lähetyskuori tupsahti luukusta. Onhan tässä näköjään vielä yllin kyllin aikaa, viimeinen postituspäivä vasta joulukuun puolivälissä. Muistaakseni tuolla lipastonlaatikossa on muutama viime vuonna ulkomailta ostettu korttikin valmiina. Jaahas. Pitäisi saada ne kortit kirjoitetuksi. Enää yksi viikonloppu aikaa. Oho! Viimeinen edullinen lähetyspäivä meni ohi, mutta hei, ehtiihän se posti perille vielä ykkösluokan merkillä! Ainakin muutaman lähetän, ne tärkeimmät.

9. Viitseliäs

 Tuntuu jotenkin turhalta lähettää pelkkä kortti, kun ei ole oltu tekemisissä pitkiin aikoihin ja paljon on taas tapahtunut – uusi koirakin on tullut perheeseen. Taidankin kirjoittaa koko perheen kuulumiset ja panna jonkun valokuvankin mukaan. Myös monistettu joulukirje on näppärä tapa pitää sukulaiset ja ystävät ajan tasalla. Ehkäpä kirje innostaa heitäkin kirjoittamaan pari sanaa omista asioistaan. Vaikka olemmekin kaikki tahoillamme niin kiireisiä, olisi tosi kiva kuulla edes jouluna, mitä tutuille kuuluu.

3. Mukavuudenhaluinen

 Kauan eläköön e-korttien keksijä! Tekstarilla hoidan ne, joilla ei ole nettiyhteyksiä.

10. Säästäväinen

 Voinkohan lähettää nämä Invalidiliiton kortit, vaikka en ole niitä maksanutkaan? Tosin eihän kukaan tiedä, etten ole maksanut kortteja, ja ystävät voivat sitä paitsi luulla, että olen tukenut tärkeää asiaa. Onko tämä kuitenkin halvan näköinen ja herättääkö ajatuksen, että en ole nähnyt vaivaa heidän vuokseen? Pitäisikö sittenkin askarrella lisää kortteja? Vai leikkaanko kuvapuoliskon tuosta viimevuotisesta tädin lähettämästä ja piirrän osoiteviivat taustapuolelle?

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi