Helsinki raivaa puiston pelottavat pusikot

Kaisaniemen puisto kunnostetaan täysin vuoteen 2012 mennessä

 Helsinki aikoo peruskorjata Kaisaniemen puiston seuraavan viiden vuoden aikana. Syynä on se, että puiston rakenteet ja kasvillisuus ovat vanhoja ja huonokuntoisia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on jo aloittanut kunnostuksen suunnittelun. Hanke on vaativa, koska Museovirasto on luokitellut puiston valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi.

Pelottavan maineen saaneen puiston peruskorjaus aloitetaan noin kolmen vuoden kuluttua. Uudistettu puisto avattaneen 2012. Töiden hinnaksi tulee 2–3 miljoonaa euroa.

"On hyvä, että puistossa on vettä", Anne Karppinen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo. Vesikuuro roimii vettä puistoa esittelevän arkkitehdin kintuille, mutta Karppinen ei puhu siitä, vaan Kaisaniemen puiston suuresta vesialtaasta.

"Olemme miettineet vesialtaan kohtaa paljonkin."

Kaisaniemen puiston vesiallas on paikassa, jota Karppinen kutsuu "puiston sydänalueeksi". Siksi allas halutaan liittää tiiviimmin puiston osaksi. Ajatuksissa on ollut ainakin kahvilan perustaminen.

Vesiallasta reunustavat Ida Aalbergin ja Fredrik Paciuksen muistomerkit. Uudemmasta ajasta muistuttaa itäpuolelle kantoon koverrettu veistos, joka kuvaa syleilevää miestä ja naista. Halaajat on töhritty punaisin hakaristein.

Kaisaniemen puisto koostuu toiminnallisesti kahdesta kokonaisuudesta: varsinaisesta puistosta sekä siitä aidalla erotetusta Kasvitieteellisestä puutarhasta.

"Ne ovat oikeasti selät vastakkain eivätkä liity toisiinsa", Karppinen harmittelee. "Puiston ympäri pitäisi pystyä kulkemaan, jotta osat hahmottaisi samaksi puistoksi."

Ongelmana on, että Kasvitieteelliseen puutarhaan ei pääse suoraan puistosta, vaan ainoastaan Kaisaniemenrannan ja Unioninkadun porteista.

Suunnitelmissa onkin rakentaa puutarhaa kiertävään aitaan uusi portti nykyisten tenniskenttien kohdalle. Tulevan portin naapurissa on nyt rapistunut pukukoppi ja siirrettävä ulkohuussi.

Karppisen mukaan tärkeää on myös se, että Kaisaniemen puistosta avautuisi suora näköyhteys Kasvitieteelliseen puutarhaan. Näkyvyyttä estävistä pöheiköistä halutaankin eroon.

Puistossa pyritään lisäämään käyttäjien turvallisuuden tunnetta. Keinot ovat yksinkertaisia: pensaikoita raivataan eikä uusia istuteta. Niiden sijaan tulee kukkia ja puita.

Pimeän ajan turvallisuutta lisätään rakentamalla matalia valaisimia. Polut suunnitellaan niin, ettei niiden viereen jää pimeitä reunuksia.

Sade lakkaa. Anne Karppinen palaa lopuksi vielä vesialtaan ongelmaan. Hän osoittaa allasta kiertäviä istutuksia.

"Vähintä on, että vesialtaan ääreen pitäisi päästä."

Altaan vierestä kulkee jono mustanpuhuvia pussikaljagootteja. Kukaan heistä ei kiinnostu hakaristein tatuoidusta halaajaveistoksesta. Ei vaikka sen taakse on kirjoitettu tussilla viesti. Siinä lukee: "Ukkosenjumalan käsi, Päivättären hellä siipi."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi