Maine ja pimeys luovat pelkoa Kaisaniemen puistoa kohtaan

Poliisi: "Puisto puistojen joukossa"

 Kaisaniemen puisto on monien kyselyiden perusteella yksi Helsingin pelätyimmistä paikoista. Tuoreimman kartoituksen tilasivat huhtikuussa Helsingin kaupunki, keskustan yritykset ja asukkaat sekä poliisi. Yli 6 500 vastaajaa nimesi Kaisaniemen puiston ydinkeskustan toiseksi pelottavimmaksi paikaksi heti Rautatieaseman jälkeen.

Vaikka pelko on todellista, faktojen perusteella se on liioiteltua. Keskustan poliisipiirin ylikomisarion Pekka Höökin mukaan Kaisaniemi on rikostilastojen valossa "puisto puistojen joukossa".

Vuoden 2005 alusta Kaisaniemen puistossa on tapahtunut 443 rikosta, siis keskimäärin runsaat kolme viikossa. Se on Helsingissä tavallinen tilasto alueella, jossa järjestetään isoja yleisötapahtumia.

Tilastossa ovat mukana kaikki rikokset näpistyksistä ja liikennerikkomuksista alkaen.

Oleellisinta onkin, että pelko vaikuttaa ihmisten käytökseen. Kaisaniemen puistoa yksinkertaisesti vältetään, kun ilta alkaa pimetä. Mutta miksi?

Pari vuotta sitten Rautatieaseman ympäristössä ulkomaalaistaustaiset nuoret syyllistyivät useisiin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin. Rikoksista monet tapahtuivat juuri Kaisaniemen puistossa.

Lisäksi alue on saanut maineen "raiskauspuistona". Näistä tapauksista on kirjoitettu ja puhuttu viime vuosina paljon.

Tänä vuonna puistossa on poliisin tietojen mukaan tapahtunut kaksi raiskauksen yritystä sekä yksi seksuaalinen hyväksikäyttö.

Puiston huono maine on kuitenkin syntynyt jo noin sata vuotta sitten.

"Helsinkiin saapui junalla ryyppäämään äveriäitä maalaisisäntiä, joilla oli paljon rahaa, jota he esittelivät suurieleisesti. Heitä houkuteltiin puistoon ja ryöstettiin", tutkija Marja Pehkonen Helsingin kaupunginmuseosta valottaa.

Kaisaniemen puisto tunnettiin paikkana, josta sai viinaa ja jossa käytiin mustan pörssin kauppaa. Suullisessa perinnössä Kaisaniemen puistoa varjosti maine, että siellä ryöstetään väkivaltaisesti varomattomasti käyttäytyviä miehiä.

1940-luku oli Helsingissä rauhaton. Monet sodasta palanneet miehet, jotka eivät saaneet elämäänsä järjestykseen, yöpyivät pusikoiden suojissa Kaisaniemen puistossa, mikä vahvisti alueen huonoa mainetta entisestään.

Maineen lisäksi puistoa vaivaa pimeys.

Ydinkeskustan turvallisuuskartoituksessa Kaisaniemen puistoa kommentoineet mainitsivat lähes järjestään, että alueelle on saatava lisää valoa.

Kartoituksen tuottanut Mikko Virkamäki Kotialue Oy:stä lisää, että myös huono näkyvyys on iso ongelma.

"Puisto ei voi olla puskainen keskustassa, tai ainakin puskat pitää olla aidattu niin, ettei niiden takana voi olla piilossa. Jos vertaa vaikka Lontoon Hyde tai Kensington Parkiin, niin niissä on puita ja näkyvyys on aina monta sataa metriä."

Valojen lisääminen ja puskien poistaminen ei vielä riitä.

"Kaisaniemi on anonyymi puisto. Se ei ole asukaskeskeinen, mikä on huonoa kaupunkipolitiikkaa. Sinne voisi esimerkiksi pystyttää koirapuiston. Lähialueiden asukkaat Kruununhaasta pitäisi saada sinne ja paljon positiivista toimintaa", Virkamäki linjaa.

Poliisikin kehottaa puistossa tiettyyn varovaisuuteen. "Ei sinne kannata ehdoin tahdoin mennä viikonloppuöisin. Tietysti todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi pimeässä puistossa on suurempi kuin vaikka Mannerheimintiellä tai Unioninkadulla", ylikomisario Pekka Höök painottaa.

Tilanteen ei tarvitsisi olla tällainen Helsingin ydinkeskustassa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi