Puiston kentillä on urheiltu jo toista vuosisataa

Ennen kentällä mittelivät mestaruussarjojen urheilijat, nykyään siellä temmeltävät koululaiset

 Aikanaan koko Suomen urheiluelämän keskukseksi nimitetyssä Kaisaniemen puistossa harrastettiin 1800-luvulla muun muassa soutua, keilailua, yleisurheilua ja kilpapyöräilyä.

Suomen ensimmäiset viralliset pyöräilykilpailut järjestettiin Kaisaniemen puistossa 19. lokakuuta 1884. Toinen suuri tapahtuma oli vuoden 1886 voimistelujuhla, jonka kunniaksi Kaisaniemen hiekkakenttä kunnostettiin. Aikansa spektaakkelissa kilpaili 208 osanottajaa 14:stä eri seurasta.

1800-luvun lopulla kilparadoilta vaadittiin entistä enemmän,  ja  muun muassa pyöräily siirtyi Oulunkylän raviradalle.

Kun Eläintarhan urheilukenttä valmistui vuonna 1910, kilpaurheilu Kaisaniemessä väheni.

Mutta onpa siellä järjestetty muun muassa kansainvälisiä painikisojakin. Helsingin Jyryn painijaoston entinen puheenjohtaja Ilmari Ruikka muistelee, että kisoja olisi järjestetty ensimmäistä kertaa 1950- ja 1960-lukujen taitteessa.

Kaisaniemen painikisoihin saapui osallistujia Puolasta ja Romaniasta asti.

1980-luvun alussa painit Kaisaniemessä loppuivat.

Pesäpalloseura Kaisaniemen Tiikerit pelasi 1990-luvulla mestaruussarjan kotipelinsä Kaisaniemen kentällä. Pesäpalloilu ei kuitenkaan juurtunut puistoon. Tiikerit teki konkurssin vuonna 1998, eikä sarjatason pesäpalloa ole Kaisaniemessä sittemmin nähty.

Sen sijaan jo 1906 Unitas-jalkapalloseura kisasi pietarilaisia vieraita vastaan Kaisaniemessä. Samoin puistossa ratkaistiin ensimmäinen epävirallinen  Suomen   mestaruus.

Näissä jalanjäljissä kulkee myös vuonna 1969 perustettu jalkapalloseura SAPA. Seuran edustusjoukkue pelaa yhä kolmosdivisioonan pelinsä Kaisaniemen kentällä.

Jalkapallon lisäksi Kaisaniemen puistossa harrastetaan nykyisin muun muassa krikettiä, tennistä, korista ja capoeiraa. Laajat urheilukentät ovat erityisesti koululaisryhmien ja puulaakiporukoiden käytössä.

Tänä vuonna Kaisaniemen kentällä on ollut jo 77 000 käyttäjää. Kenttäpäällikkö Tero Alajääski kertoo jalkapalloilijoiden olevan hiekkakentän ahkerimpia käyttäjiä.

"Koululiikunta on vallannut nämä kentät kilpaurheilulta. Täällä ollaan syksystä kevääseen, ja talvella luistellaan", pesäpalloa koululaisilla peluuttava Kruununhaan yläasteen liikunnanopettaja Saara Svedström kertoo.

Ysiluokkalaiselle Linda Sandellille Kaisaniemen kenttä on tullut tutuksi koulun kautta. "Täällä harjoitellaan 1 500 metrille, pelataan pesistä ja jalkapalloa", Sandell kertoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi