Huutoja Juha Turkan hiekkalaatikolta

Fiktiivinen faktateos syntyi kirjoittamisen kiimassa

Irma Stenbäck

LAHTI. "Olen suuri aavikko täynnä pieniä nilviäisiä, jotka kiemurtelevat sieluni tulikuumalla pinnalla. Ne ovat pieniä ajatuksen poikasia. On joukossa oikein suuriakin ja läpeensä myrkyllisiä, tappavia käärmeitä terävine hampaineen, mutta vikkelästi ne livahtavat karkuun teidän, minulle vieraiden ihmisten katseita. Ne eivät tuhlaa myrkkyään teihin."

Ote Juha Turkan keväällä ilmestyvästä taideproosasta Huutoja hiekkalaatikosta antaa esimakua tulevasta. WSOY päätti herättää henkiin Ihmisen ääni -sarjan Turkan esikoiskirjalla.

Mainostekstin mukaan Turkan kirja on kuumeinen, kesytön tunnustus ja tilinteko, kertomus unista, peloista, tuskasta, nautinnosta ja rakkaudesta. Kirjaan sisältyy myös kirje isälle ja äidille. Huutoja hiekkalaatikosta syntyi Turkan mukaan "polttavasta kirjoittamisen tarpeesta, kirjoittamisen kiimasta".

Juha Turkka, 31, aloitti julkisen kirjoittamisensa 1993 isänsä Jouko Turkan käsikirjoitusassistenttina kuunnelmassa Väkivaltaradio . Isä ja poika ovat työstäneet yhdessä mm. näytelmän Presidentin dementia ja kohutun Rakkaus -trilogian 1990-luvun lopulla.

Ensimmäinen nuoremman Turkan kirjoittama näytelmä oli Rohkeus on raskas sarja, rakkaus, pyyhe kanveesilla . Yhdessä Marko Leinon kanssa kirjoitettu Lapsenmurhaaja - erään nyrkkeilijän muotokuva on herkkää tilintekoa ammattinyrkkeilijä Juuso Torakan elämästä.

"Proosan kirjoittamisessa

oli omat niksinsä draamaan verrattuna. Hakkasin sähkökirjoituskonetta koko viime talven ja kevään, ja siinä ohella pyöritin Lapsenmurhaaja -monologia. Lähdin luomaan proosaa samalla sabluunalla kuin teatteritekstejä eli yksityisestä yleiseen, faktasta fiktioon."

Turkka ei aikonutkaan kirjoittaa romaania, vaan lähinnä fiktiivistä dokumenttia, sensuroimattomia ajatuksia. Taideproosa oli yksi keino tyydyttää elämännälkää.

"Proosan kirjoittaminen oli rankkaa rutistusta. Nyt tunnen olevani eri mies. Kaikkein rankinta on nyrkkeileminen. Näytteleminen ja kirjoittaminen eivät ole mitään nyrkkeilyyn verrattuna." Huutoja hiekkalaatikosta on Juha Turkan mukaan tavallaan lopullista irtautumista isästä, jonka luota hän "karkasi" jo vuosia sitten. Poika haluaisi takaisin televisoon talk showta vetämään - ilman isää.

"Tottakai kaikilla teatteriperheen lapsilla on ollut kauhea lapsuus, mutta ei siinä sen ihmeellisempää ole. Toisilla hirveä lapsuus on julkisempaa ja toiset harrastaa hirveetä lapsuutta omissa oloissaan."

Näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja asuu tällä hetkellä Lahdessa. Hänellä on kiinnitys Teatteri Vanhaan Jukoon. "En vielä tiedä minkä taiteenlajin valitsen, jos valitsen lainkaan."

Esikoiskirjan luvuilla

on nimensä, esimerkiksi Kellari , Kriminaltango , Avopuoliso .

"Kirjani on yleishumanistinen teos äärimmäisestä ilmiöstä nimeltä suomalainen mies."

"Enhän mä nyt herran jumala alkaisi kertoa omasta itsestäni. Nyt olen sotkenut jälkeni vielä paremmin, sillä olen tehnyt kirjan, jossa mikään ei ole totta ja kaikki on totta." kevään tietokirjoja

seuraavalla sivulla b 2

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi