"Isä ei löytynyt Siperiastakaan"

Uuden kirjan isästään julkaissut Jörn Donner on jahdannut Kai-isäänsä alitajuisesti läpi elämänsä

 "Isä ei löytynyt Siperiastakaan. Hän on minulle edelleen musta aukko", kiteyttää Jörn Donner, 73, elinikäistä isäetsintäänsä.

Kaksivuotiaana isänsä Kai Donnerin menettänyt maailmanmatkaaja on totisesti tehnyt töitä isäkuvansa eteen - elämässään ja teoksissaan.

Eilen julkistetussa uusimmassa järkäleessään Isän jalanjäljillä Donner muistuttaa, ettei oman tekstin haaskalla käyminen ole kiellettyä. Siperian retkistä, isän päiväkirjoista ja omista romaaneista huolimatta isä pysyy hänelle mustana aukkona.

Jörn Donner kirjoitti 18-vuotiaana esikoisensa, novellikokoelman Välsignade liv vuonna 1951. Siitä lähtien porvarispoika Donner on tunnettu kapinallisena kulttuurivaikuttajana, isänkuvien kaatajana.

"Kotona isästä ei koskaan puhuttu isänä, vaan hän oli meille kaikille lapsillekin aina vain Kai. Jos isä-ongelmaa lähestyisi psykoanalyyttisesti, voisi päätyä vaikka mihin. Alitajuisesti olen jahdannut isää läpi elämäni", Donner pohtii.

Kirjoittaminen on ollut hänelle eräs tapa haudata isä uudelleen ja uudelleen.

"Nyt olen haudannut hänet lopullisesti. Puhdistanut pöydän ja mieleni", Donner kertoo Pohjoisrannan sukutalossaan, jossa ovat asuneet myös Kai-isä ja professori, isoisä Otto Donner.

Vahvimmin fiktiivinen Kai-isä heijastuu Donnerin mielestä Isä ja poika -romaanissa, jossa isättömyys ja isän etsintä on välillä kiivastakin. 11-osaisessa Andersin sukuromaani-sarjassa on kosolti paternalistisia miehiä.

"Koska en voi muistaa omaa isääni, minulla on hänestä vain peritty kuva. Kai oli ankara ja voimakastahtoinen. Päiväkirjat paljastivat myös toisenlaisen isän, humaanimman."

Isästään Donner on päässyt, mutta ei Siperiasta. Suomen ahkerin kosmopoliitti suunnittelee täyttä häkää uusia matkoja Siperian lisäksi Kaakkois-Aasiaan, Australiaan, Etelä-Amerikkaan ja Libanoniin.

"Kuusitoistavuotias poikani menee vuodeksi vaihto-oppilaaksi Australiaan, joten siellä on hyvä pistäytyä. Siperia on sen verran suuri, että itäinen puoli jäi vielä näkemättä, Irkutski ja Vladivostok", Donner sanoo.

Isänsä Siperian jälkiä seuratessa Donnerilla oli seuranaan korvaamaton opas, venäläinen televisiotoimittaja Andrei Šilov. Ilman Šilovia Donnerin Venäjän matkat olisivat mutkistuneet.

Yksikään toimittaja ei ole toistaiseksi päässyt tapaamaan Venäjän entistä rikkainta miestä, oligarkki Mihail Hodorkovskia Krasnokamenskin vankilaan lähellä Kiinan ja Mongolian rajaa. "Ehkä me piipahdetaan siellä Andrein kanssa", Donner naurahtaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi