Islam on hyvä vihollinen

Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä läntinen media murjoo islamia ja muslimikulttuuria

Irma Stenbäck

  Jaakko Hämeen-Anttila , 37, kaipasi jo koulupoikana Lähi-itään, koska se oli tarpeeksi kaukana Oulusta. Sama kaukokaipuu ajoi hänet yliopistoon opiskelemaan arabiaa ja persiaa ja uppoutumaan kuolleisiin kieliin, akkadiin, arameaan , syyriaan, hepreaan, pahlaviin ja vieläpä kääntämään niitä.

"Kaipuu Lähi-itään on vähän samaa kuin viehätys salapoliisityöhön, jossa joutuu rekonstruoimaan sellaista, mikä on kadonnut. Sitten alkaa vimmattu esille kaivaminen ja samalla voittaa alaa pimeydeltä", Hämeen-Anttila kuvailee.

"Toisaalta tämä on niin harvinainen ala, että tarttuu mihin tahansa, sitä on ensimmäisten joukossa. Esimerkiksi suomalainen sosiologia ei kiinnosta minua ammatillisesti pätkääkään, sillä sehän kävelee kadulla vastaan joka päivä."

Tieteellisen työnsä ohella Hämeen-Anttila tunnetaan poikkeuksellisen etevänä kääntäjänä. Hän on suomentanut muun muassa Koraanin , Ibn Hishamin Profeetta Muhammadin elämäkerran , Gilgameshin ja runsaasti arabialaista ja persialaista runoutta. Klassikkonsa hän on kääntänyt yleensä suoraan alkuteksteistä.

Pariakymmentä kieltä

hallitseva Hämeen-Anttila on nimitetty elokuun alusta Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professoriksi. Virka on maan ainoa.

Hämeen-Anttilan edeltäjä, eläkkeelle siirtynyt Heikki Palva oli arabian kielen professori, mutta virkaa laajennettiin islamin tutkimuksella.

"Toimenkuvani on huikean laaja, lähes järjetön. Arabian kielen ja islamin tutkimuksen lisäksi siihen kuuluu entinen ja nykyinen arabialainen kulttuuri eli se vastaisi latinaa, romaanisia kieliä, eurooppalaista kulttuurihistoriaa ja teologiaa yhdessä", Hämeen-Anttila huomauttaa.

Opiskelijoita riittää laitoksella väitöskirjavaiheeseen asti. Hämeen-Anttilan poikkitieteellisillä luennoilla tungeksii etenkin teologeja ja kirjallisuustieteilijöitä.

Professorina Hämeen-Anttila on yliopiston nuorimpia. Vieraillessaan Egyptissä kolme vuotta sitten Koraanin kääntäjänä, Ranskan lähetystösihteeri kertoi hänelle myöhemmin kutsuilla, että koska kyseessä on Koraanin kääntäjä, lentokentälle lähetettiin varmuuden vuoksi rullatuoli.

Lännen tiedotusvälineissä äärimuslimit saavat usein äänensä kuuluville. Hämeen-Anttilaa harmittaa median sitkeä yksisilmäisyys.

"Islamin ahdasmielisyys on myytti. Media on kiinnostunut vain kaikkein ahdasmielisimmistä mielipiteistä mellakoineen. Islamin ääriliikkeet dominoivat liikaa. Tästä syntyy tuplamyytti: kaikki Lähi-idässä on ääri-islamia ja kaikki islam on ääri-islamia."

Hämeen-Anttila kertoo esimerkin. Jos haastatellaan Hannu Salamaa , eivät kaikki ajattele, että siinä on kristitty kirjailija Suomesta. Suomen ja Euroopan kirjallisuus on yksi asia ja kristinusko toinen.

Media tulee murjoneeksi

Hämeen-Anttilan mielestä tarkoituksellisesti muslimikulttuuria. "Yhä vieläkin islam nähdään lännessä arkkivihollisena. Taustalla juontaa pitkä traditio keskiajalta, jolloin turkkilaiset uhkasivat eurooppalaisia Balkanilla."

Lähi-idässä on Hämeen-Anttilan mielestä helppoa liikkua kristittynä, mutta kuinka mahtaa olla toisin päin? Islamilaisten joukossa hän ei ole koskaan tuntenut olevansa eriuskoinen.

Länsimaalaiset tuntevat heikosti muslimikulttuuria, professori tuumaa. "Tietämättömyys ei ole synti. Eiväthän ihmiset tunne edes katolista kulttuuria, vaikka matkustelevat Välimeren maissa."

Muslimien selityksiä Salman Rushdien kuolemantuomiosta, fatwasta, ei ole aina oikein ymmärretty. Fatwa ei voi Hämeen-Anttilan mukaan lieventyä eikä sitä voi kukaan kumota, ei edes Iranin valtio.

"Rushdien kirjan katsottiin solvaavan Muhammedia. Jos joku solvaa katumatta, se osoittaa hänen luopuneen islamista. Islamin lain tiukan tulkinnan mukaan luopiolle voidaan langettaa kuolemantuomio. Periaatteessa Koraani ja islamin laki hyväksyy katumisen. Jos Rushdie palaisi islamiin katumuksen kautta, niin pää säilyisi."

Uskonto on arabimaissa

huomattavasti tärkeämpi kuin protestanttisessa Euroopassa, Hämeen-Anttila painottaa. Arabialainen kielikulttuuri on täynnä uskonnollisia ilmauksia. In sh<>a Allah, jos Jumala tahtoo, on yksi yleisimmistä ilmauksista.

"Tärkein asia islamilaisessa kulttuurissa on Koraani. Koraani säätelee vuosisataista traditiota, joka jatkuu tänäänkin. Koraani säätelee jopa kirjakieltä. Arabiassa kirjakieli on vain kirjakieli, jota kukaan ei puhu.

Islamilaiselle alkukielinen eli arabiaksi kirjoitettu Koraani on Jumalan ainutlaatuista sanaa eikä kuollut dogmi, kuten Raamattu kristityille.

Koraanin jälkeen tulee runous, mikä on myös professori-kääntäjälle ehdoton henkireikä. "Luonnotonta, että Euroopassa runous merkitsee niin vähän. Lähi-idässä runous on kaikkialla. Kaduille ja jalkakäytäville levitetyistä kirjakojuista olen ostanut useita runopainatteita, jotka on kirjoitettu tuhat vuotta sitten."

Kirjat ovat halpoja Arabiassa. Kovakantisen 500-sivuisen kirjan saa 15 markalla.

"Runous on muokannut islamilaista kulttuuria alkuajoista lähtien. Uskonoppineiden elämäkertojen keskiaikaisissa lähteissä siteerataan aina heidän kirjoittamiaan runoja. Eipä löydy luterilaisilta piispoilta omia runoja." Hämeen-Anttila on suomentanut mm. Khomeinin kauniilla kalligrafialla kirjoittaman rakkausrunon Ruukun rakkaus .

Vielä tänäänkin arabialaisille oikea kirjallisuus on runoutta ja rakkaus sen tärkein teema. Jo keskiajalla valtaosa rakkauslyriikasta oli homoeroottista. Persialaisille mystinen runous on keskeistä.

"Homoeroottinen runous ei ole tabu Lähi-idässä. Sitä luetaan kouluissakin, koska se kuuluu kulttuuriin. Kauneuskultissa rakastetun sukupuoli ja jopa rakastetun fyysinen olemus on toissijaista, tärkeintä on itse rakkauden käsite."

Kääntäminen on Hämeen-Anttilalle tapa rentoutua ja pitää äidinkieltä yllä. "Runokäännöksissä voi räväyttää koko tunnearsenaalin esille ja sen jälkeen kohauttaa olkapäitä, etten se ollut minä vaan se ja se Fahars."

"Kääntäjänä olen luonnonlapsi. Kun luen tekstiä, suomennos syntyy täysin mystisesti, tiedostamattomasti. Ikään kuin jokin soisi korvissani."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi