Julkaistu: 25.8.2006 lehdessä osastolla Kulttuuri
Christian Jungersen halusi kuvata tavallista työpaikkaa, jonka olosuhteet saavat ihmiset tekemään toistensa elämästä helvettiä.
Mitä tapahtuu, kun neljä ihmistä suljetaan pieneen huoneistoon ja
pakotetaan viettämään valtaosa valveillaoloajastaan keskenään? Ja jos
heidät vielä usutetaan kilpailemaan toimeentulosta ja ylempiensä
suosiosta?
Kysymys ei ole mistään julmasta ihmiskokeesta, vaan tuiki tavallisesta toimistosta. Ainakin sellaisena tanskalaiskirjailija Christian Jungersen kuvaa toimistoympäristöä vastasuomennetussa psykologisessa trillerissään Poikkeus säännöstä.
Kirjan päähenkilöt työskentelevät pienessä kansanmurhien tiedotuskeskuksessa. Hiljalleen he joutuvat huomaamaan, etteivät ole yhtään parempia ihmisiä kuin tutkimuskohteensa, kansanmurhiin osallistuneet rikolliset.
Keskiviikkona Suomeen kirjansa markkinointikiertueelle saapunut Jungersen (s. 1962) kertoo, että joutui kirjaansa varten uppoutumaan vuosiksi kansanmurhatutkimukseen. Hän halusi päästä mahdollisimman lähelle henkilöhahmojensa ajatusmaailmaa tehdäkseen näistä uskottavia.
"Ihmiskuvaani tutkimus ei muuttanut", Jungersen sanoo vakavana. "Jo työskennellessäni erilaisissa toimistoissa huomasin, että älykkäät ja hyvää tarkoittavat ihmiset voivat tehdä toistensa elämän sietämättömäksi."
Jungersen viittaa aikaan, kun hän vielä kirjoitti ensimmäistä romaaniaan, 1999 ilmestynyttä Kratia. Hän rahoitti elämisensä työskentelemällä muun muassa mainostoimistoissa.
Hän päätyi työpaikkakiusaamisen kohteeksi ja joutui seuraamaan läheltä, kuinka tulehtuneita välejä peiteltiin teeskennellyin hymyin.
Jungersen kertoo olevansa nykyään onnellinen mies. Kaikille työpaikkakiusaamisen uhreille ei hänen mukaansa käy niin hyvin. Vuosia kestävä syrjintä ja ahdistelu murtavat monet lopullisesti.
"Jokainen kuvittelee olevansa hyvä ihminen, mutta kaikista meistä löytyy kyky pahaan. Jokainen meistä voisi olla joukkomurhaaja", Jungersen pohtii.
"Samalla on muistettava, että poikkeuksiakin on. Pystymme myös hyvään, jopa hyvin painostavissa olosuhteissa."
Poikkeus säännöstä on kirjoitettu trillerin muotoon. Henkilöhahmojen mielenliikkeet ja juoni paljastuvat lukijalle pikkuhiljaa. Taustalla leijuu uhkaavana Jugoslavian sodan aikana kansanmurhiin osallistuneen rikollisen varjo.
"Jokaisen kirjan on oltava page turner, pakotettava lukijansa harppomaan eteenpäin", Jungersen selittää kirjallista näkemystään.
Ehkä juuri vakavan teeman yhdistäminen populaariin muotoon on ollut syynä siihen, että kirja on myynyt 90000 kappaletta Tanskassa, ja että käännösoikeudet on myyty 15 maahan.
Erityisen innostuneena Jungersen on seurannut kirjansa vastaanottoa Ruotsissa. Hänen mukaansa tanskalaiset kärsivät Ruotsi-syndroomasta: ruotsalaisia jännityskirjailijoita pidetään ylivoimaisina.
"Näyttää siltä, että kirjani menestyy myös Ruotsissa. Huolimatta kaikesta tästä seuraava kirjani ei tule olemaan jännäri", Jungersen kuittaa utelut tulevaisuudensuunnitelmista.
Mitä tapahtuu, kun neljä ihmistä suljetaan pieneen huoneistoon ja pakotetaan viettämään valtaosa valveillaoloajastaan keskenään? Ja jos heidät vielä usutetaan kilpailemaan toimeentulosta ja ylempiensä suosiosta? Kysymys ei ole mistään julmasta ihmiskokeesta, vaan tuiki tavallisesta toimistosta.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi