Julkaistu: 13.3.2002 lehdessä osastolla Kulttuuri
Irma Stenbäck
"Mitä vanhemmaksi hän tuli, sitä vakuuttuneempi hän oli
siitä, että elämässä oli ratkaisevaa minkälaisessa ruokapöydässä oli
lapsena istunut. Se oli hänen teoriansa numero yksi", miettii
nelikymppinen Ruut
Regina Raskin
esikoisromaanissa
Ei millään pahalla
.
Se kertoo Ruutin ja Raunin sisarkateudesta, lapsuuden kuvitelluista vääryyksistä kommunisti-isän tiukan katseen alla. Ruut on lapseton kauppatieteiden maisteri ja kahden lapsen kotiäiti Rauni naimisissa äreän insinöörin kanssa.
Yleisradion toimittaja Regina Rask, 39, kirjoitti esikoiskirjaansa kymmenisen vuotta leipätyön ja lastenhoidon välissä. Romaaninsa hän kirjoitti neljään kertaan.
Esikoiskirjoissa on Raskin mielestä aina mukana elämäkerrallisia osasia. Romaanin siskot ovat hänelle saman naisen monta eri kehitysvaihetta.
"Olen työläisperheestä Viialasta, joka oli aika ahdistava kylä Hämeessä. Isäni oli kommunisti, ei siinä mitään ihmeellistä. Tiedän myös miten niukka voi olla yhdeksänlapsisen perheen ruokapöytä. Isä vahti syömistä."
Kuopus Regina
tiesi jo pikkutyttönä, että hänestä tulee isona toimittaja - ja kirjailija. "Yhdeksänvuotiaana touhusin jo toiveammatissani nimellä Tiina Hölppä. Minulla oli aina mukana sininen ruutuvihko. Liimailin vihkoon lehtileikkeitä perunaliimalla."
Nyt synnynnäinen sanailija kantaa käsilaukussaan leopardikuvioista muistikirjaa, johon hän kirjoittaa havaintonsa.
Ja niitähän riittää.
"Mies hirttää itsensä, mutta nainen tukehtuu arkeensa. Eikös se ole nykyisin hienon kirjallisuuden suunta."
Olisiko kukaan ottanut tosissaan Vanhusta ja merta , jos Hemingway olisi mieskalastajan sijaan kirjoittanut rannalla pyykkiä pesevästä vanhasta naisesta, Rask vertaa.
"Miesprosaistien tuskatrendi jatkuu. Naisten kirjoittamissa kirjoissa tuskaillaan vain maksalaatikkojen ja vauvanvaippojen kanssa. Miehet ja naiset ovat niin erilaisia. Tuntuu kuin miehillä ei olisi enää paikkaa kotisysteemissä."
Jos Raskin olisi itse lokeroitava romaaninsa , hän haluaisi nähdä sen tragikoomisena arjen kertomuksena.
Yksi mielikirjailijoista on kuubalainen Oscar Hijuelos , jonka vitaalinen proosa kolahtaa vilkkaaseen suomalaiseen. Elävässä elämässä kiireinen mediakasvo Rask keittää makkarakeittoa uusperheelleen, neljälle lapselle ja virkamies-aviomiehelleen, joko Helsingin kodissa tai Hämeen Hattulassa.
Regina Rask juontaa ja toimittaa viikottaista TV1:n Vierivät kivet -makasiiniohjelmaa. Kuuteentoista Yleisradion vuoteen on mahtunut toimittamista niin radion uutistoimituksessa, tv-uutisissa kuin A-studiossakin. Hän oli mukana TV1:n Sunradio-komediasarjan käsikirjoittajatiimissä.
"Olin outo lintu tv-uutisissa. Minua eivät innostaneet niinkään kylmät faktat kuin pienet, yksityiset asiat."
Yhteiskuntatieteiden maisteri Raskia kuuntelee mielellään. Hän taitaa monta roolia; tv-kasvo haastattelemassa seniorikansalaisia, kirjailija-äiti naputtamassa tietokonetta ennen aamupuuroa, ulkoministeriön virkamiehen rouva maistelemassa vuosikertaviiniä, Viialan tyttö taistelemassa paremman maailman puolesta. . .
"14-vuotiaana muutin pois kotoa ja lähdin Ruotsiin seikkailijaksi. Siivosin, kävin töissä muovitehtaassa ja lauloin tangoa omassa orkesterissa Tangopojat ja Regina. Järkiinnyin ja palasin Viialan lukioon."
Rask on aina kirjoittanut. Kirjoittaminen on hänelle "vuoropuhelua itsensä ja menneisyytensä kanssa".
"Voin hyvin vain kun kirjoitan. Viisitoista vuotta sitten väsäsin kaksi dekkaria pöytälaatikkoon. Rakastan dekkareiden lukemista. Ne ovat salmiakkia aivoille."
Regina Raskin romaani Ei millään pahalla tavoittelee Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkintoa, joka myönnetään vuoden parhaalle esikoisteokselle 13. marraskuuta 2002.
ESIKOISKIRJAKeski-ikäisten Bridget Jones, enimmäkseen mollissa 13.3.2002
Paras esikoinen 12500 euron arvoinen 13.3.2002
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi