Katja Kallio haluaa olla täysverinen romantikko
Ikuinen rakkausruletti pyörii

Kirjailija nauroi makeasti kirjansa vitseille

Romantiikka meillä on aina keskuudessamme. Sen parissa voisi jopa viihtyä, jos se ei paisuttelisi ja söpöstelisi koko ajan.

Katja Kallion Kuutamolla tekee niin. Siinä ei hätkähdetä, vaan hätkähdetään "rajusti". Mahdoton ei ole mahdotonta, se on "täysin mahdotonta". Koskaan ei juoda vaan "siemaistaan", ellei sitten "siemaista ahnaasti". Järkyttyminen tai masentuminen eivät riitä, vaan miesystävä ajaa "lähes mielisairauden partaalle".

Lienee siis linjan mukaista, että myös vaatekaupassa joudutaan viimeiselle rajalle: "Vilkaisin viininpunaisten pitsiunelmien hintalappua ja taas piti vähältä etten alkanut kirkua."

Kallion debyytin kielikuvat ovat usein kankeita ja replikointi luonnotonta, ainakin nuorehkojen helsinkiläisten suuhun: "Sinun silmäsi ovat avautuneet ja minun unelmani on käynyt toteen."

Kirjallisuus, myös romanttinen viihde, elää kielen varassa, joten Kalliolla on kova työ korvata sen puutteet juonen vetävyydellä ja henkilöiden ilmeikkyydellä.

Juoni on

näistä enemmän hänen alaansa. Rakkausruletti pyörii Helsingin trendikuppiloissa ja hiukan Buenos Airesissakin. Ihan oikeista ongelmista on kysymys, sellaisista kuin onni, turvallisuus ja velvollisuudentunne. Elokuvia päähenkilö, kirjakaupan myyjätär katsoo paljon ja soveltaa niiden vuorosanoja arkeensa.

Henkilökuvaus pysähtyy ulkokuoreen. Arvoitukseksi jää esimerkiksi se, mikä petollisessa poikaystävässä oli niin ihmeellistä, että päähenkilö ajautuu hänen takiaan kolmeksi vuodeksi kuutamolle omasta elämästään. "Suden hymy" ei riitä syyksi. Paikoin Kallio yllättää, ottaa riskin ja sanoo suoraan, vaikkapa näin: "Ihminen on todella onnellinen vain silloin kun hänen ruumiinaukkoihinsa työnnetään jotakin tai niistä tulee jotakin pois. Kaikki muu on teeskentelyä."

Suoruuden ja uskalluksen väläykset kielivät siitä, että Kalliolla on sittenkin - joskus vielä - mahdollisuus ottaa haltuun romanttisen viihteen kotimarkkinat, joilla amerikkalainen tuontitavara on juhlinut jo vuosikymmeniä.

Antti Majander

Irma Stenbäck

  Kustannustoimittaja, kääntäjä Katja Kallio , 31, tunnustaa nauravansa omille vitseilleen kirjoittaessaan esikoiskirjaansa. "Kirjailijalla on ollut paljon hauskempaa kuin lukijalla. Elämässä on muutenkin liian vähän naurua", Kallio sanoo.

Entinen turkulainen, nykyinen helsinkiläinen Kallio sai idean romaaniinsa Kuutamolla kolme vuotta sitten juhliessaan parhaan ystävättärensä häitä. Esikoiskirjan Iris ei tietenkään ole kirjoittajan alter ego. "Minusta ei olisi romaanihenkilöksi", muistuttaa uusperheen äiti.

Ennen esikoiskirjansa kirjoittamista kunnianhimoinen Kallio on ehtinyt opiskella italian ja espanjan kielen, asua vuoden Roomassa ja kääntää leipätyönsä ohella englannista ja espanjasta muun muassa Pablo Nerudan Kysymysten kirjan , Antonio Skarmetan Nerudan postinkantajan sekä Arturo Pérez-Reverten Yhdeksännen portin .

Kallion ylivoimainen lempikirjailija on italialainen Italo Calvino , jonka teokset hän on lukenut alkukielellä. Calvinon älykäs huumori on hurmannut Kallion niin perusteellisesti ettei hänellä ole ollut aikaa lukea suomalaista proosaa.

Italian kielen

ja keittiön lisäksi Kallio kertoo olevansa leffahullu. "Elokuvien avulla pääsee toiseen maailmaan, vaihtoehtotodellisuuteen. Billie Holidayn sanoin nautinnollisinta on onnellinen melankolia, happy blues."

Kirjoittajana Kallio haluaa olla täysverinen romantikko, älykäs viihdekirjailija, jolle tärkeintä on ihmissuhdedraama, ei suuret aatteet.

"En ole koskaan tuntenut luomisen tuskaa kirjoittaessani. Minulla ei ole mielikuvitusta, mutta kun istun tietokoneen ääreen, päässäni alkavat vilistä henkilöhahmot. He ottavat heti vallan käsiinsä ja vievät mennessään. Rakkaus on vaikeaa, se on tahdon asia", valistaa viihdekirjailija.

Kirjoittaminen on ottanut vallan myös Kalliosta, joka ei halua enää kääntää. "Kääntäminen on liian raskasta, jos sitä vertaa kirjoittamiseen. Kääntäminen on tylsää ja yksinäistä. Kirjoittaessa tekstejäni en ole koskaan yksin." esikoiskirja ehdokas Katja Kallion romaani Kuutamolla tavoittelee Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkintoa, joka myönnetään vuoden parhaalle esikoisteokselle 16. marraskuuta 2000.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi