Kirjailija syytteessä terrorismista

Kurdikirjailija Mehmed Uzun joutuu kahteen oikeudenkäyntiin
"Lopetan kirjoittamisen, jos kirjoistani löydetään vihaa"

Timo Hämäläinen

MAARIANHAMINA. Kirjailija Mehmed Uzun lähtee huhtikuussa Turkkiin raastupamatkalle.

Ensin 16. 4. Istanbuliin, jossa hänen kustantajansa vastaa syytteseen Uzunin kirjan julkaisemisesta. Sitten 19. 4. Diyarbakiriin, jossa häntä syytetään yllyttämisestä separatismiin julkisessa puheessa kaksi vuotta sitten.

Mehmed Uzun, 48, on Kaakkois-Anatoliassa syntynyt kurdi ja hän kirjoittaa kurdin kielellä. Kurdin kieli on Turkissa kielletty kieli, ja kurdi-identiteetistä puhuminen tulkitaan separatismiin, Turkista irrottautumiseen yllyttämiseksi.

Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä on syytteessä kirja, jonka nimi on suomeksi Kielen luominen . Siinä Uzun kertoo haastattelijalle pitkissä keskusteluissa omasta kirjailijantyöstään.

"Se ilmestyi minun nimelläni, ja se on minun kirjani", Mehmed Uzun sanoo Maarianhaminan keväässä. Hän esiintyi, puhui ja keskusteli kirjallisuuspäivillä päivien teemasta kirjallisuuden valta. Kielen luominen , sen 2000 kappaleen painos takavarikoitiin heti kirjapainossa syyskuussa poliisin tehtyä painoon ratsian.

Uzun vastaa kustantajansa kanssa kirjasta turkkilaisen kustantajansa valtion turvallisuudesta huolehtivassa oikeusistuimessa. Se ei ole siis mikään siviilituomioistuin.

"Se on hyvin erityinen, sotilasvallan aikana 1980 pystytetty oikeusistuin. Ja se on edelleen olemassa. Sillä hyvin tiiviit suhteet maata oikeasti johtavaan sotilaitten hallitsemaan turvallisuusneuvostoon."

Turvallisuusneuvostossa istuvat muun muassa johtavat kenraalit ja tiedustelupalvelun edustajat. Se käsittelee maan turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

"Minun kirjani koetaan siis maan turvallisuuteen liittyväksi tapaukseksi", Uzun sanoo. "Vaaraksi maan turvallisuudeksi. Mieletöntä!"

Diarbakirissakin

oikeudenkäynti käydään turvallisuusoikeudessa. Niitä on ympäri maata.

Mehmed Uzun oli käymässä kotiseudullaan ensimmäisen kerran 23 vuoteen tammikuussa kaksi vuotta sitten. Häntä oli kokoontunut kuulemaan kuusi tuhatta ihmistä, kolme tuhatta jäi kuulemma tilaisuuden ulkopuolelle.

"Puhuin siellä 'kielestä, kirjallisuudesta ja identiteetistä' oman kirjailijantyöni pohjalta. Minun täytyy olla läsnä oikeudenkäynnissä puolustamassa itseäni ja kirjoittamiani kirjoja."

Maaliskuussa tästä asiasta oli jo yksi oikeudenkäynti.

"En mennyt sinne, koska kuulin, että minut olisi silloin pidätetty."

Sitä vastoin paikalla oli suuri ruotsalainen valtuuskunta, johon kuuluivat muun muassa entinen Haagin tuomioistuimen entinen syyttäjä Erik Östberg ja Ruotsin akatemian pysyvä sihteeri Horace Engdahl .

Pidätysmääräys kumottiin silloin, ja siksi Uzun matkustaa nyt oikeuden eteen.

"Oikeudenkäynti ja monet muut minuun liittyvät asiat ovat laittomia ja mielivaltaisia. Kukaan ei tiennyt aiemmin pidätysmääräyksestä ja syytteestä."

Ne tulivat tietoon runsas kuukausi sitten kun Ruotsin varapääministeri Lena Hjelm-Wallén kävi Turkissa. Hän tapasi kollegansa Mesut Yilmazin ja antoi tälle Uzunia koskevan muistion. Yilmaz tuli tuolloin maininneeksi Diarbakirissa odottavan syytteen ja pidätysmääräyksen.

Eli, jos Mehmed Uzun olisi matkustanut Istanbuliin tai Ankaraan tapaamaan tuttujaan ja kustantajaansa, hänet olisi oitis pidätetty.

"Oikeusvaltio ei saa toimia näin. Ei ainakaan maa, joka pyrkii Euroopan unioniin."

Turkissa on käynnissä

voimallinen valtataistelu. Väestön enemmistö haluaa eri tutkimusten mukaan lähentymistä Eurooppaan ja Euroopan unionin jäsenyyttä.

"Valtiokoneistossa oleva ultraturkkilainen, nationalistinen ydin ei millään muotoa halua EU:iin, tai jos maa liittyy, se liittyy omilla ehdoillaan. Turkin muuttamatta, sopeuttamatta lakejaan." Turkkihan on Nato:n jäsenmaa.

"Sieltä epädemokraattinen ydin saa tukea. Etenkin syyskuun 11. jälkeen valtiokoneiston harjoittama terrori on kiihtynyt. Terrorismi-sanaa tulkitaan hyvin merkillisesti. Turkki on liittoutunut Yhdysvaltain kanssa ja liittolainen sulkee silmänsä Turkin sisäisiltä toimilta."

Uzun on syytteessä terrorisminvastaisten lakien nojalla.

"Minua pidetään separatistina ja terroristina. Olet lukenut kirjani, onko niissä separatistisia ajatuksia? Jos niistä löydetään sanakin separatismista, vihasta, lopetan kirjoittamisen heti."

Uzun sanoo olevansa

monikulttuurinen kirjailija. Hän sanoo, että hän ei tiedä miten "kurdien kysymys" pitäisi ratkaista. Hän sanoo, että hän ei ole poliitikko.

"Olen sen puolesta, että kaikilla ihmisillä olisi oikeus kieleen, identiteettiin, uskontoon, kulttuuriperinteeseen. Kurdeilla pitää luonnollisesti olla oikeus omaan kieleen, omaan kulttuuriperinteeseen."

Kun puhumme PKK:sta, kurdien työväenpuolueesta, Uzun sanoo tuomitsevansa kaikenlaiset väkivallanteot ja terroritoimet ja demokratianvastaiset menetelmät ja totalitarismin ja fundamentalismin.

"Tuomitsen kaiken, mikä ei salli toisten oikeuksia. Olen kertonut tämän kerran toisensa jälkeen. Haluan, että kurdeista tulisi tärkeä osa Turkin demokratisoimisprosessia."

Mehmed Uzun arvostelee myös kurdeja.

"Demokratisoimisprosessi on välttämätön myös kurdien omassa piirissä. Kurdi-intellektuellien on osattava uudistua, demokratisoitua. Kurdien on liitouduttava demokratiaa vaativien ja puolustavien kanssa, sekä Turkissa että Iranissa että Irakissa."

"Tämä on kurdeille tärkeä taistelu. He eivät saa eristäytyä."

Uzun toistaa, että hän ei tiedä miten "kurdien kysymys" tulee ratkaista.

"Se täytyy ratkaista jollakin kurdeille oikeudenmukaisella tavalla. Alueen vakauden ja demokratian takia kysymys on ratkaistava. Kurdit on muutettu 'pahaksi elementiksi', kaikki käyttävät hyväkseen kurdeja omiin tarpeisiinsa. Maailmanyhteisön on vaikutettava demokraattisesti siihen, että kurdit eivät ajaudu Saddamin tai mullahien tai brutaalien hallitusten käsiin."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi