Kurdien kirjallisuus tuomiolla

  Mehmed Uzun pidätettiin kurdin kielen käytöstä ja osallistumisesta kurdien oikeuksia puolustavaan mielenosoituksen ensimmäisen kerran 17-vuotiaana 1971. Hän istui silloin kaksikymmentä kuukautta. Hänet oli tuomittu kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen, mutta yleinen armahdus vapautti hänet.

Hänet vangittiin uudestaan maaliskuussa 1976, silloin syynä oli aikakauslehden toimittaminen. Hän vapautui yhdeksän kuukauden jälkeen, jolloin hän lähti 1977 Turkista.

Sotilaat riistivät häneltä Turkin kansalaisuuden 1981, koska hän oli kirjoittanut Dagens Nyheteriin uutisia kurdien kirjailijoista ja kirjallisuudesta tilasta Turkissa.

Uzun sai silloin Ruotsin kansalaisuuden. Uzun on julkaissut kuusitoista teosta, niistä seitsemän on romaania. Loput ovat esseitä ja kirjallisuushistorioita.

Hänen teoksensa käännetään turkiksi ja niitä on ilmestynyt myös muun muassa ranskaksi, saksaksi, norjaksi, hollanniksi, persiaksi ja arabiaksi.

Esseekokoelma Granatäppelblomning (1998) ja romaani I skuggan av en förlorad kärlek (2001) ovat ilmestyneet ruotsiksi.

Turkin kahdentoista

miljoonan kurdin äidinkieli on kielletty kouluissa, julkisissa tilaisuuksissa ja radiossa ja televisiossa.

Mehmed Uzun on luonut kaunokirjallisen kurdin kielen. Hän on luonut sen paljolti suullisen kertomisen perinteen pohjalle. Tämä perinne on nyt katoamassa television ja viihdeteollisuuden yhteistyöllä.

Uzun vapautettiin

syytteestä viime vuoden huhtikuussa Istanbulissa. Syytteessä sanottiin hänen "tukenut kirjallisella työllään laitonta, aseistautunutta kurdijärjestöä, PKK:ta". Oikeuden mukaan syyttäjällä ei ollut riittävästi todisteita syytökselleen.

Silloin oikeudenkäynnissä oli paikalla muun muassa PEN:in, Amnestyn, Helsinki-komiteoitten ja Avocats sans frontièresin tarkkailijoita.

Samat järjestöt tukevat Uzunia edelleen, mutta niitten lisäksi myös Ruotsin akatemia hyvin voimakkaasti sekä eri puolille Eurooppaa perustetut Uzun-komiteat.

Timo Hämäläinen

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi