EHDOKAS, HELSINGIN SANOMAIN KIRJALLISUUSPALKINTO

Nahkatakki toi yhteen Tuomas Kyrön sankarit

"Jokainen ihminen on luvun arvoinen", esikoistekijä pohtii

Julkaistu: 2.10.2001 lehdessä osastolla Kulttuuri

A A

Helsingin Sanomat

Tuomas Kaseva

Mitä ikinä Tuomas Kyrö onkin tehnyt, aloittaminen on ollut hänelle aina helppoa.

"Mutta se, että pääsen loppuun asti, on ollut työn takana", hän kertoo.

Esikoisteos Nahkatakkikin lähti helposti liikkeelle. Ensin Kyrö kirjoitti dialogin, puheesta syntyivät henkilöt. Irrallisia ihmisiä yhdistämään löytyi nahkatakki, ja tarina pääsi loppuun.

"Tuo nahkatakki on itsellenikin mysteeri. En tiedä, mistä se tuli. Kenties yhdellä rotsilla, jolla on myös hämärä menneisyys, oli asian kanssa jotain tekemistä."

Myös esikoisteoksen

henkilöillä on hämärä menneisyys, monilla nykyisyyskin. Tarina pomppii kapakasta hautausmaalle ja rikoksesta toiseen. Henkilöitäkin riittää.

" Veikko Lavia lainatakseni: jokainen ihminen on luvun arvoinen", Kyrö vitsailee.

"Itse asiassa romaanissa oli alun perin monta minäkertojaa, mutta käsikirjoitusta lukenut kirjailija Mari Mörö suositteli kokeilemaan kaikkitietävää."

Kyrö kertoo saaneensa Möröltä muutamia muitakin kullanarvoisia vinkkejä, senkin, ettei omiin vitseihinsä tarvitse liikaa ihastua. Lukijaankin saa luottaa.

Mari Möröön Kyrö tutustui kirjailijan vetämällä kirjoittajakurssilla, sillä ainoalla, jonka hän on käynyt.

"Mielestäni ammattikirjoittajaksi ei voi koulussa opiskella kuten hitsariksi. Olemassa olevaa kykyä voi toki hioa ja kehittää."

Helsinkiläissyntyinen

Kyrö on "aina räpeltänyt joitain kirjoituksia, vaikka lapsena keskityinkin enemmän koheltamiseen ja jääkiekkoon". Tosissaan hän kiinnostui kirjoittamisesta parikymppisenä.

"Huomasin, että kirjoittamista voisi ajatella vakavamminkin. Raitiovaunua en osaa ajaa enkä pölynimureita myydä. Kirjoittamista ehkä edes hiukan."

Sarjakuviakin Kyrö

osaa tehdä. Ilta-Sanomissa ilmestyy satunnaisesti Urhot -sarjakuva, joka nauraa suomalaisen urheilun kustannuksella.

Voima-lehti taas julkaisee Tuomas Kyrön Toinen luokka -sarjaa.

Kyrö myös lukee paljon. Suosikkikirjailijoita on useita, mutta monia heistä yhdistää se, että he ovat suomalaisia miehiä ja kirjoittavat suomalaisista miehistä - ovat siis varsin kyrömäisiä.

" Nahkatakkia aloittaessani koin, etten ole tarpeeksi kyvykäs kirjoittamaan suomalaisista naisista."

"En viitsinyt loukata heitä kirjoittamalla ohuita naishahmoja", kirjoittaja jatkaa puoliksi vitsillä.

27-vuotias Kyrö

ei halua puhua itsestään kirjailijana ennen kuin on saanut yhden tai kaksi kirjaa esikoisensa jatkoksi.

Lähtökohta jatkokirjoittamiselle on kuitenkin kovin toinen: peruslait ovat nyt hallinnassa.

"Tällaista sillisalaattia en tee. Seuraavaksi saa mennä ihan yhdellä minäkertojalla loppuun saakka", Kyrö kertoo.

Uuttakin tekstiä on kirjoitettuna, seuraava teos on liuskalla 27. Ja muustahan ei vielä puhuta.

Tuomas Kaseva Mitä ikinä Tuomas Kyrö onkin tehnyt, aloittaminen on ollut hänelle aina helppoa. "Mutta se, että pääsen loppuun asti, on ollut työn takana", hän kertoo. Esikoisteos Nahkatakkikin lähti helposti liikkeelle. Ensin Kyrö kirjoitti dialogin, puheesta syntyivät henkilöt.