"Nainen on jo valmiiksi hengästynyt"

Anja Snellmanin mielestä miehen arki ja elämä ovat kirjallisuuden vallitseva kriteeri nyky-Suomessa

Irma Stenbäck

  Anja Snellman (os. Kauranen) kirjoitti esikoisromaaniaan seitsemän vuotta. Sonja O. kävi täällä (1981) oli läpimurto.

Modernin naisen itsensätoteuttamisen ja individualismin intohimossa Sonja O :n edeltäjä Suomen kirjallisuudessa on Ritva Haavikon mukaan L. Onervan Mirdja (1908).

Haavikko vertaa Snellmania Mika Waltariin , sillä molemmat ovat olleet sukupolvensa idoleja, tabujen murtajia ja oman aikansa ongelmien heijastajia.

Sukupolvensa luetuimpiin kirjailijoihin kuuluva, yhteiskunnallinen keskustelija Anja Snellman (s.1954) on elävä esimerkki naiskirjallisuuden voimakkaasta perinteestä.

Oletko feministi?

"Jess, ja ylpeä siitä!"

Nykysuomen sanakirjan mukaan feminismi on naisen yhteiskunnallisen aseman parantamiseen ja sukupuoliroolien muuttamiseen tähtäävä radikaali liike. Moni eturivin kirjailija tunnustautuu feministiksi.

Snellman on pitkin elämäänsä etsinyt voimaa naistaiteilijoiden kohtaloista. Perhe-elämän ja luovan työn yhdistäminen on edelleen naiselle vaikeampaa kuin miehelle.

"Kun mies ja nainen ovat vasta kirjallisissa lähtökuopissa, nainen on jo valmiiksi hengästynyt. Kun olin omissa lähtökuopissani, minulla oli aina lukuisia kirjallisia äitejä ja isiä. Nuoruudessani loin leikilläni kirjallisia pelikorttien hullunkurisia perheitä: Blixen ja Hemingway,

Lagerlöf ja Strindberg , Erica Jong j a Henry Miller,

Sapfo ja Shakespeare ", Snellman paljasti taannoin studia generalia -luennollaan.

Mieskirjailijoiden etumatka

on yhä arkea nyky-Suomessa. Anja Snellmanin mielestä Suomessa tilanne on jopa pahempi kuin monessa muussa länsimaassa, esimerkiksi Ruotsissa tai Ranskassa.

"Varsinkin silloin jos nainen kirjoittaa naisen arkeen, elämään ja mytologioihin liittyvistä asioista, naisleima voi vaania. Miehen arki, elämä ja mytologiat ovat vallitseva kriteeri. Suomenruotsalaisella puolella tilanne on hiukan toinen", Snellman huomauttaa.

Feministin ei tarvitse kaukaa etsiä esimerkkejä kirjallisesta epätasa-arvosta.

"Kun nykysuomalainen kirjailijamies analysoi tai listaa merkittäviä suomalaisia kirjailijoita, mukaan ei eksy vahingossakaan yhtään naista."

Snellman muistaa

tosin yhden poikkeuksen, Reidar Palmgrenin .

Viime vuonna Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon vuoden parhaasta esikoiskirjasta saanut kirjailija mainitsi haastatteluissa ihailevansa Päivi Alasalmen r ohkeutta. Palmgren kehui vielä muitakin naiskirjailijoita Pirjo Hassisesta Maria Peuraan .

"Jos suomalaisten kirjoittavien miesten mielestä naiset eivät kirjoita merkittävää kirjallisuutta, kuinka tämä asenne voisi olla näkymättä kaikessa muussakin: kirjallisuuden kanonisoinnissa, päiväkritiikissä, esseekokoelmissa tai akateemisissa kirjallisuushistorioissa", utelee neljätoista romaania kirjoittanut Anja Snellman.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi