Naisetsivien kantaäiti

Marcia Mullerin sankaritar ratkoo rikoksia Kaliforniassa

Johanna Mannila

  "1990-luvulla ilmestyneet dekkarini ovat paljon parempia kuin ensimmäiset, sillä urani alussa silloinen kustantajani ei kannustanut minua lisäämään syvyyttä ja vivahteita. Nyt suomennettu Teurastajan koukussa on yksi parhaistani", arvioi Helsingissä vieraileva dekkarikirjailija Marcia Muller , 56, omaa tuotantoaan. Kesällä valmistui hänen 27. dekkarinsa.

Turhaan Muller ei kehu, Teurastajan koukussa vie mukaansa. Aamutunneilla harmittelin, että aikaisen haastattelun vuoksi en pystynyt ahmimaan sitä yhteen menoon. Lisäksi Mullerin sankaritar Sharon McCone on naisena hauskempi kuin Sue Graftonin Kinsey Millhone ja Sara Paretskyn V. I. Warshawski. Teurastajan koukussa yksityisyrittäjäksi siirtynyt Sharon McCone joutuu ratkomaan entisen opiskelukaverinsa ongelmia. Hämäräperäisestä opiskelukaverista on tullut miljonääri, joka on koonnut rikkautensa pyörtämällä yrityksiä pois konkurssin partaalta. Kannattamattomien yritysten pelastaminen vaatii kovia otteita, joten Sharonin kaverilla on enemmän vihamiehiä kuin useimmilla ihmisillä ystäviä.

Dekkarissa eletään

1990-luvun alkua: amerikkalaisesta yritysmaailmasta ja varsinkin Pohjois-Kaliforniasta kiinnostuneelle se tarjoaa ahaa-elämyksiä. "Minua pidetään leimallisesti kalifornialaisena kirjailijana, vaikka sankarittareni matkusteleekin Nevadassa ja Pennsylvaniassa tässäkin kirjassa", Detroitista kotoisin oleva Muller kertoo. Länsirannikolle hän lähti 1967 laivastossa työskennelleen ex-miehensä kanssa. Nykyisin hän on naimisissa dekkarikirjailija Bill Pronzinin kanssa ja asuu Sonoran laaksossa Pohjois-Kaliforniassa.

Mulleria on nimitetty kovaksikeitettyjen, ammatikseen rikoksia ratkovien naisetsivien kantaäidiksi. "Olen edelleen hieman hämmentynyt nimityksestä, sillä luodessani Sharonin 1977 halusin päähenkilöksi naisen, koska en tiedä mitään miehenä olemisesta. En tajunnut olleeni pioneeri", Raymond Chandleria ja Ross MacDonaldia ihaileva Muller kertoo. Teurastajan koukussa on Mullerin kolmas suomennettu teos, aiemmin suomennetuista Varjossa vaanii susi on erinomainen, Kahden pennin murha mitäänsanomattomampi.

Millainen Sharon sitten on?

"Nokkela, sujuvasanainen ja ennen kaikkea ammattitaitoinen. Hänessä on ripaus intiaaniverta ja hän on pitkä, koska olen itse lyhyt . . ."

Muller kertoo

itsekin opetelleensa lentämään pienkoneella, jotta osaisi kertoa miltä Sharonista tuntuu pilvien lomassa. "Todennäköisesti hän äänestää Al Gorea kuten minäkin, me pohjoiskalifornialaiset emme välitä republikaaneista", Muller kuvailee.

"Aloittaessani kirjoittaa Sharonista olimme molemmat kolmikymppisiä, uusimmassa kirjassani hän on 41. Neuvon aina uusia kirjailijoita aloittamaan sarjansa sankarin elämän puolivälistä, jotta sankaria voi vanhentaa ja nuorentaa tarpeen mukaan."

Sharon McCone ohella Mullerilla on kaksi muuta rikoksia selvittävää naissankaria. Kumpikin ratkoo rikoksia taidemuseoissa. "Valmistuin yliopistosta toimittajaksi ja opiskelin Englannin kirjallisuuden ohella taidehistoriaa. Siitä jäi rakkaus taidemaailmaa kohtaan."

"Kirjoitan viitenä päivänä viikossa, aamulla kolme tuntia ja tauon jälkeen vielä pari tuntia. Kirjan ollessa puolessavälissä alan pohtia jo seuraavan juonenkäänteitä. Tähän saakka olen tehnyt yhden dekkarin vuodessa, jatkossa aion vähän hidastaa tahtia eli uusi kirja tulisi vain joka toinen vuosi", Muller kertoo.

Marcia Muller: Teurastajan koukussa (Till the Butchers Cut Him Down). Suom. Risto Raitio. Nemo. 377 s. 144 mk

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi