"Nimittely on äärimmäistä vallankäyttöä"

Laura Honkasalo kirjoitti koulu-kiusaamisesta

Sirpa Pääkkönen

  "Huoraksi nimittely on yhä mieletön vallankäytön väline, vaikka elämme muka tasa-arvoisessa maailmassa", kirjailija Laura Honkasalo sanoo.

Hän sai aiheensa koulumaailmaan sijoittuvaan novellisarjaansa Huora, kun hän luki Helena Saarikosken väitöskirjan Mistä on huonot tytöt tehty. Hän pohti, miten äärimmäinen ja tehokas keino huorittelu on ja miten se voi vaikuttaa yhteisössä.

"Ihminen voidaan lamaannuttaa kokonaan. Huoritteluun on vaikea sanoa mitään vastaan."

Honkasalo uskoo, että lähes kaikilla naisilla on kokemusta pilkkaamisesta. Hän ei koskaan ollut koulukiusattu nuori, mutta eläytyminen kiusatun asemaan on helppoa.

"Nimittely on yleistä. Jos nuorilta kysyy, ovatko he tosissaan nimitellessään toisia, he vastaavat usein kieltävästi. Kiusattu kuitenkin ottaa haukkumisen tosissaan."

Parissa vuodessa

Laura Honkasalo on julkaissut kaksi nuortenkirjaa ja yhden aikuisten romaanin. Syksyllä hän ponnahti julkisuuteen sukupolviromaanillaan Sinun lapsesi eivät ole sinun, jossa on yhtymäkohtia hänen lapsuuteensa taistolaisperheessä.

Ensimmäisen kirjansa Metsästä tuli Syöjätär hän lähetti WSOY:n nuortenkirjakilpailuun pari vuotta sitten. Hän sijoittui kolmanneksi ja sai kustannussopimuksen. Kirja käsittelee avioeroa lapsen näkökulmasta.

Seuraavia kirjoja Siskoni, enkeliluinen tyttö ja Sinun lapsesi eivät ole sinun hän kirjoitti rinnakkain pitäen välillä lomaa toisesta. Ne ilmestyivät viime syksynä kahden viikon välein.

Nuortenromaanin Siskoni, enkeliluinen tyttö teema on syömishäiriö. Sekavassa uusperheessä asuu kaksi sisarusta, joista toinen on voimakas persoonallisuus ja toinen mukautuva hiirulainen. Kiltimpi sisar sairastuu syömishäiriöön.

Honkasalo pitää realistisena sitä, että monet jäävät kiltteyden vangiksi. Silti se kauhistuttaa. Asettamalla kiltin ja rämäkän lapsen vastakkain hän arvostelee alistumista. Sinun lapsesi eivät ole sinun herätti kohua sen poliittisen taustan vuoksi, mutta olennaista siinä on myös nuoren tytön kehitystarina. Lukijat ovat kiittäneet Honkasaloa isän ja tyttären, kasvamisen ja hylätyksi tulemisen kuvauksesta.

"Kirjassa noin puolet on kuvausta itsestäni. Yksityiskohtia ja tapahtumia on omasta elämästäni, mutta päähenkilö on persoonaltaan erilainen kuin minä."

Ensi syksynä

Honkasalolta ilmestyy novellikokoelma, jonka tematiikka on samankaltainen kuin hänen romaaneissaan. Lasten ja aikuisten maailma törmäävät toisiinsa.

Laura Honkasalo on lapsesta saakka ollut lukuhullu. Lukiossa hän ahmi klassikoita, mutta tutustui myös Stephen Kingin kauhukertomuksiin. Lempikirja oli Aino Kallaksen Sudenmorsian . Myös Willian Styronin Sofien valinnan hän luki lähes yhdeltä istumalta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi