Nurkkaan ajettujen ääniä

Jani Saxell pelkää, että nuoruuden vimma on uhattuna

 Miksi haluat kirjoittaa?

"Tuohon on mahdotonta vastata", Jani Saxell, 30, kuittaa aluksi, mutta suostuu yrittämään.

"Haluan jättää raapaisun tähän maailmaan, kertoa jotain inhimillistä omasta näkökulmastani, puhua osattomuudesta ja vierauden tunteesta, joka on tuttua tämän alan ihmisille. Harvat täysin onnelliset ja tasapainoiset ihmiset hakeutuvat taiteilijoiksi."

Jani Saxellin esikoisteos Ensilumi sisältää yksitoista novellia, joissa nyky-Suomi näyttäytyy Helsingin lähiöistä ja uusmaalaisten radanvarsikaupunkien hiljaisuudesta. Novelleissa elävät aseman lapset, kirjailijan urasta haaveilevat nuoret kynäilijät, lähiöiden

Saxellista on puhuttu yhteiskunnallisena realistina, mutta hän kaihtaa lokeroimista.

"Yritän venyttää realismin käsitettä eri suuntiin. Olen tavoitellut mustaa huumoria, fantasiaa, dostojevskiläistä syvyyspsykologiaa ja sekoitellut ajoittain pessimistiseen näkemykseen huumoria."

Sanalla realismi on Saxellin mielestä hieman huono kaiku. Suomalasta kirjallisuutta on syytetty keittiörealismista ja maaseuturealismista. Saxell ei tuomitse realismia. Sitä voisi olla kernaasti enemmänkin postmodernistististen muotokokeilujen sijasta.

Lisäksi kirjallisuudessa pitäisi olla särmää, intohimoa ja ääniä marginaalista. Tähän missioon Saxell tähtää.

Novelli on hänelle ihanteellinen muoto, koska siihen mahtuvat henkilöt ja tapahtumien kaari, mutta tarinaa ei tarvitse lihottaa. .

"Toivon, että Suomessa julkaistaisiin muutakin kuin paksuja romaaneja myytäväksi isäinpäiväksi ja joululahjoiksi."

Saxellin mielestä nuorten kirjailijoiden julkaisukynnys on asetettu aivan liian korkealle. Lahjakkaat nuoret eivät saa kirjojaan julkaistuksi, mutta vanhoilta tekijöiltä julkaistaan joka vuosi uusi teos, vaikka taso vaihtelisi. Pienkustantamot ovat

"Kun nykyään yhä useampi esikoisirjailija on kolmikymppinen kirjallisuuden maisteri, nuoruuden vimma ja angsti ovat uhattuna."

Helsinkiläisen Jani Saxellin haaveet kirjailijan urasta palautuvat lapsuuteen. Hänellä oli lapsena vaikea astma, joka vei hänet viikoiksi sairaalaan ja eristi muista. Lapsena koettu osattomuuden tunne ja sympatia nurkkaan ajettuja ihmisiä kohtaan ovat siirtyneet hänen novelleihinsa.

Murrosiässä hän uppoutui pitkiksi ajoiksi scifiin ja fantasiaan. Ensimmäinen fantasiapienoisromaaninsa hän kirjoitti 18-vuotiaana. Kustantaja ei koskaan jaksanut lukea sitä loppuun, mistä Saxell oli myöhemmin tyytyväinen. Kypsyminen kirjailijaksi kesti kauemmin kuin teinipoika haaveili.

Parikymppisenä hän teki hanttihommia ja luki maailmankirjallisuutta. Kirjallisuuden opinnot yliopistossa hän aloitti 25-vuotiaana. Opintojen rinnalla hän on kirjoittanut arvosteluja moniin lehtiin.

Saxell on kiinnostunut venäläisestä kirjallisuudesta ja kulttuurista. Slaavilainen melankolia, harras suhtautuminen elämään ja reipas juhliminen tuntuvat läheisiltä. Hän on matkustanut paljon Venäjällä ja kirjoittanut sieltä artikkeleita eri lehtiin. Paha takaisku tuli viimevuotisen Udmurtian matkan jälkeen. Hän keräsi aineistoa Votkinskiin rakennettavasta rakettipolttoaineen käsittelykeskuksesta, kun hän joutui miliisin viisumiosaston kuulusteltavaksi. Syynä oli viisumilain rikkomus. Turistiviisumilla ei saanut tehdä töitä.

Suomessa selvisi, että hänelle oli langetettu maahantulokielto. Hän on yrittänyt tuloksetta selvittää kuinka kauan viisumkielto kestää.

"Venäjän kieltä ja kulttuuria intohimoisesti opiskelleena olen pahoillani ja masentunut tilanteesta."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi