Pohjoismaiden mestari kaikkien mieleen

"Fantastinen palkinto", sanoo norjalainen Lars Saabye Christensen saatuaan Pohjoismaiden neuvoston 40 vuotta täyttävän kirjallisuuspalkinnon

  Lars Saabye Christensen saapui Helsinkiin hyvissä ajoin vastaanottamaan Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoa. Hän saa mitalinsa ja noin 41600 euron shekkinsä ensi tiistaina Suomen Kansallisoopperassa pidettävässä neuvoston 50-vuotisjuhlassa, jossa jaetaan myös vuoden muut pohjoismaiset palkinnot.

"Se on muuttanut aikaani ja ajankäyttöäni", kirjailija Christensen vastaa, kun kysyn onko Pohjolan mestaruus muuttanut hänen elämänsä.

"On ollut kaikenlaista puuhaa kirjan ja palkinnon takia, matkusteluakin. Suunnittelen työni kuitenkin pitkällä aikavälillä. Kirjoittaminen ja siihen kuuluva ajatteleminen vie nyt vain vähän enemmän aikaa."

Palkinnonsaaja on oletettavasti sitä mieltä, että pohjoismainen kirjallisuuspalkinto on tarpeellinen ja tähdellinen.

"Ehdottomasti. Kirjailijalle se on fantastinen palkinto, sitten kun sen saa. Se on tärkeä myös pohjoismaiselle kirjallisuudelle yleensä. Palkinto ei rajoitu pelkästään voittajaan, vaan kaikki ehdokkaat saavat huomiota osakseen."

Palkintoromaanilla Halvbroren menee kuitenkin nyt hyvin. Palkintojen ja hyvin kiittävien arvostelujen lisäksi siitä on tulossa Norjassa kaikkien aikojen myyntimenestys.

Kirjaa on myyty siellä yhteensä lähes 230000 kappaletta kovakantisena, taskupainoksena ja kirjakerholaitoksena. Kirjan liikevaihto on noussut yli 67 miljoonan kruunun, kirjailijan tekijäpalkkioitten osuus siitä on 8,6 miljoonaa kruunua, noin 1,2 miljoonaa euroa.

Kirja on myyty jo ainakin Albaniaan, Islantiin, Latviaan, Espanjaan, Saksaan, Puolaan, Britanniaan, Brasiliaan, Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Yhdysvaltoihin.

Suomeksi Velipuoli ilmestyy ensi vuonna, Otava kustantaa ja Katriina Savolainen suomentaa.

Palkinto on nyt mennyt kahtena perättäisenä vuotena norjalaiselle, miespuoliselle romaanikirjailijalle. Tämä taitaa kertoa paljon Norjan korkeatasoisesta kirjallisuudesta, sillä viime vuonna palkinnon sai Jan KjÆrstad romaanistaan Oppdageren.

"Toivon sitä. Kahden norjalaisen palkitseminen perätysten voi johtua myös sattumasta, mutta myös kirjallisuutemme elinvoimasta ja laadusta."

Juttelemme norjalaisesta runoudesta, mutta olemme pian Tanskassa, jonne palkinto meni perättäisinä vuosina kahdelle runoilijalle, Pia Tafdrupille ja Henrik Nordbrandtille.

Lars Saabye Christensen vakuutta kuitenkin, että Norjassa kirjoitetaan myös hyvää runoutta. Vanhemman, Jan Erik Voldin sukupolven vastapainona kirjoitetaan runsaasti hyvää nuorta runoa.

Christensen aloitti itse nuorena miehenä runoilijana ja hän kirjoitti niitä ja muita tekstejä oslolaiseen Dikt og datt -lehteen, joka oli hyvin underground!

"Se oli eräänlaista 1960-luvun nuorisokulttuurin jatkoa. Olin kuitenkin lukioajan ja ensimmäiset opiskeluvuodet mukana kirjallista vastakulttuuria ajaneessa liikkeessä. Kyseessä oli raudanluja rohkeus, jota minulla ei enää ole. Kun emme jaksaneet odottaa muita, julkaisimme omia, loistavia kokoelmia, omia aikakauslehtiä. Kuuluin ainoan kerran kirjallisen urani aikana johonkin kirjalliseen ryhmään."

Christensenin liike oli vasemmiston toisella reunalla kuin norjalaisen kirjallisuuden valtaryhmä tuolloin, siellä edistysmielinen nuoriso hurahti maolaiseksi.

"Me olimme enemmän anarkistisia, mutta meillä oli kyllä yhteyksiä Jan Erik Voldiin ja Arild Nyquistiin."

Christensen on kirjoittanut hyvin erilaisia tekstejä, romaanien ja runojen lisäksi myös novelleja, näytelmiä, kuunnelmia, elokuva- ja televisiokäsikirjoituksia.

"Romaanit ovat kuitenkin kaiken tekemiseni ydin, mutta minun luonteenlaatuuni sopii monella lavalla seisominen. Kun Norjassa oli vallalla 1970-luvulla aito norjalainen perusvakavuus, minua innoitti silloinen nuori tanskalainen sukupolvi, joka sekin Klaus Rifbjerg, Leif Panduro, Benny Andersen."

Hauska ja anarkistinen tai ei, mutta Christensenillä on kaksi suurta kirjallista ja kaupallista menestysromaania, jotka molemmat ovat yltäneet yli 200000 kappaleen myyntiin Norjassa , Beatles ja Halvbroren.

" Halvbroren liittyy temaattisesti yhteen Beatles-romaanin kanssa. Ne tapahtuvat samassa ympäristössä, kytkeytyvät yhden perheen ympärille. On tärkeätä, että yksi ja sama kirja voi saada arvovaltaisen kirjallisen palkinnon ja samalla myös paljon lukijoita." Halvbroren on sukupolviromaani ja se kertoo 1900-luvun Norjan tarinan yhden perheen neljän sukupolven kautta.

"Kutsuisin kirjaa 'historian ympäröimäksi kamarinäytelmäksi', jossa poliittiset ja historialliset tapahtumat tulevat kerrontaan mukaan ja muuttavat sitä, sodan loppu, kuningas Haakonin kuolema ja niin edelleen. Tuloksena on kenties modernin orjan kuva."

Maaginen realismi on aika kulunut ja kulutettu käsite, mutta juuri ilmestyneen ruotsinkielisen Halvbroden-romaanin takakannessa Christenseniä verrataan Göran Tunströmiin ja Gabriel García Márqueziin, maagisen realismin veikkosiin.

"Monet kriitikot ovat käyttäneet käsitettä kuvatessaan kirjojani, mutta se johtuu kaiketi siitä, että kaikki tietävät mitä käsite pitää sisällään. Minusta maagista realismia ei voi käyttää pohjoismaisessa kaunokirjallisuudessa. Kutsuisin kirjoitustani mieluummin 'poeettiseksi realismiksi'."

Se tarkoittaa sitä, että runous luikahtaa tekstiin ja sitoo koko kirjan rakenteen. Lars Saabye Christensen on askarrellut paljon Knut Hamsunin tekstien kanssa, sovittanut niitä ja laatinut niitten pohjalta käsikirjoituksia televisiosarjoihin. Millainen on sinun Hamsunisi?

"Hän on nuori Hamsun, ennen kaikkea Nälän kirjoittaja. Hän on poeettinen realisti, jolla on myös suurta ja epätoivoista huumoria tekstissään."

Hamsunista keskustellaan Norjassa edelleen, toistuvasti hänelle ehdotetaan katuja, puistoja tai hänen kunniakseen tahdottaisiin pystyttää patsaita ympäri vuonoin maata. Useat muistavat kuitenkin myös Hamsunin hyvin saksalaismielisen toiminnan miehityksen aikana.

"Tuo ei liikuta paljonkaan minua. Olen käynyt Kööpenhaminassa paljastamassa laatan, jossa luki, että 'Hamsun alkoi kirjoittaa Nälkää tässä talossa'. Hän on politiikan takia Norjassa edelleen ristiriitainen hahmo. Hän on Norjan suurin kirjailija, ja hänellä on tämä musta ja vahva 'kallistuma'. Tätä epämiellyttävää puolta ei voi retusoida pois. Olihan niitä toisiakin suuria kirjailijoita: Ezra Pound, Louis-Ferdinand Céline..."

Mutta: mitä suurempi kirjailija, sitä korkeammalta putoaa.

"On elettävä suuren kirjailijan kanssa, joka oli huono ajattelija", kirjallisuuden hallitseva pohjoismaitten mestari sanoo.

Hän sanoo myös,

että palkintoa ei koskaan pidä jakaa poliittisin tai taktisin perustein, koska silloin "kaivetaan palkinnon kirjallista perustaa". Ensi vuoden palkinnonsaajaksi hän ennustaa juuri siitä syystä tanskalaista runoilijaa Sören Ulrik Thomsenia.

Lars Saabye Christensen esiinty tänään kirjamessuilla klo 15 Pohjoismaitten Suomen-instituutin osastolla ja klo 16.30 Helsingin Sanomain osastolla.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi