Rouva Botswana saa jäädä rauhaan

Alexander McCall Smith haluaa kirjoittaa kunnollisesta Afrikasta

 Kirjailijoita voi järjestellä monella tapaa; niihin, jotka kirjoittavat mitä osaavat, ja niihin, jotka kirjoittavat sellaisia kirjoja kuin haluavat.

Skotlantilainen Alexander McCall Smith (s. 1948) kuuluu jälkimmäisiin.

Lääketieteen etiikkaan erikoistunut oikeustieteilijä on toki kirjoittanut kirjoja myös erikoisaloiltaan.

Mutta maineeseen hän nousi kahdeksan eteläisen Afrikan Botswanaan sijoittuvan Mma Ramotswe -dekkarin avulla. Niitä on käännetty 40 kielelle, ja toukokuussa brittiohjaaja Anthony Minghella aloittaa elokuvateon romaanien aidoilla tapahtumapaikoilla.

"Pääosaan ovat olleet ehdolla amerikkalaisnäyttelijä Queen Latifa sekä Mma Ramotswea botswanalaisessa näyttämöversiossa esittänyt rouva, varsinaiselta ammatiltaan maan terveysministeri", Suomessa vieraileva McCall Smith kertoo.

"Botswanan ensimmäiseen naisten etsivätoimistoon" sijoittuvia romaaneja myydään dekkareina, vaikka niissä harvoin tapetaan tai edes varastetaan, ja syyllisetkin saattavat jäädä julkisesti rankaisematta.

Päähenkilö on rauhallinen, keski-ikäinen Mma Ramotswe, joka ryhtyy yksityisetsiväksi myytyään isältä perimänsä karjan. Romaanisarja on jo kohentanut rutiköyhän ja aidsin riivaaman Botswanan taloutta - etenkin turismia ja rooibos-nimisen teen tuotantoa - huomattavasti. Siihen kiinnitettiin huomiota myös maanantaina Helsingissä pidetyssä suomalais-botswanalaisessa investointiseminaarissa.

"Vuosikausien mainostus ja diplomatia eivät olleet mitään sen myönteisen julkisuuden rinnalla, jota saamme professorin kirjoista", Botswanan pohjoismaiden suurlähettiläs B.S. Rathedi ylisti.

McCall Smithin toisessa romaanisarjassa, kotikaupunkiin Edinburghiin sijoittuvissa Isabel Dalhousie -kirjoissa rikokset ovat vakavampia, mutta niitäkin ratkotaan kotoisasti porvarillisessa tuttavapiirissä.

"Haluan kuvata tällaista suljettua, suppeaa maailmaa", McCall Smith pohtii. "Toki kirjallisuuden pitää kertoa myös maailman ongelmista, mutta kyllä lohtulukemistakin tarvitaan. Siksi Mma Ramotswelle ei tapahdu mitään kamalaa myöskään tulevissa kirjoissani - olen tehnyt kustannussopimuksen vielä kahdesta osasta."

Turvallisuuden tunnetta lukijalle tuo sekin, että kirjojen miljööt ovat realistisia. Sekä Botswanan pääkaupungissa Gaboronessa että Edinburghissa voi liikkua McCall Smithin kirjat oppainaan. Jotkut henkilöistäkin ovat todellisia.

Afrikka-kirjoihin johdatti oma lapsuus Rhodesiassa.

"Synnyin brittiläisen imperiumin vedellessä viime henkosiaan. Lapsuuteni oli etuoikeutettu ja eristäytynyt, enkä siis tutustunut afrikkalaisiin tai oppinut paikallista kieltä. Varsinaisesti tutustuin Afrikkaan, kun tulin opettamaan oikeustiedettä Botswanaan 1980. Mutta toki varhaisetkin kokemukset vaikuttivat."

Niihin kuuluivat myös kiihkeä lukeminen ja kirjoittaminen - ensimmäisen romaanikäsikirjoituksensa McCall Smith teki jo 8-vuotiaana. "Luin tietosanakirjaa ja Rudyard Kiplingiä, myöhemmin Skotlannissa katolisessa koulussa oli opeteltava päivittäin monta riviä runoutta ulkoa."

Lyriikan lisäksi McCall Smith pitää tärkeimpänä tyylillisenä vaikuttajanaan anglikaanisen kirkon Yhteistä rukouskirjaa ( The Book of Common Prayer), jonka Thomas Cranmer laati 1500-luvulla. "Sen kaikuva proosa on Shakespearen lisäksi hienointa, mitä englantilaisessa kieliperinnössämme on."

Perinteinen, usein mahtipontinen kieli istuu mainiosti McCall Smithin botswalaisten henkilöiden puheenparteen. "Minua sanotaan vanhanaikaiseksi kirjailijaksi, ja näinä kielen köyhtymisen aikoina pidän sitä kohteliaisuutena!" kirjailija nauraa.

McCall Smithiä on luonnehdittu myös ilmiömäiseksi naisten kuvaajaksi. Tiedotustilaisuudessa häntä kiittävät siitä myös suomalaisen Mma Ramotswe Fan Clubin (kyllä, sellainen on olemassa!) jäsenet.

Kirjailija ottaa kiitokset vastaan mutta pitää niitä liiallisina - empatiahan kuuluu kirjailijan perusominaisuuksiin.

"On totta, että naisten ajatukset ja kommunikaatio kiinnostavat minua enemmän kuin miesten. Naisilla ei ole estoja henkilökohtaisista asioista puhuttaessa. Kulttuurierot ovat tosin suuret: skottimiehet ovat valmiimpia syvällisiin keskusteluihin kuin englantilaiset ja amerikkalaiset."

Ja sitä paitsi: "Miehet ovat tunteissaan ja myös ymmärryksessään huomattavasti herkempiä kuin naiset ikinä kuvittelevatkaan!"

Alexander McCall Smith esiintyy tänään Akateemisessa kirjakaupassa (Keskuskatu 1) kello 17.15.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi