Julkaistu: 5.12.2000 lehdessä osastolla Kulttuuri
Irma Stenbäck
Punavalkotukkainen peikkotyttö mustissa nahkahousuissaan ja lilassa
käärmepuserossaan nousee Valkoisen salin näyttämölle ja kajauttaa
sydämensä kyllyydestä: "Kiistatta elämäni onnellisin
päivä!"
Finlandia-voittaja Johanna Sinisalo ottaa yleisönsä kuin ammattinäyttelijä, joka työkseen pitää kiitospuheita kirjallisuuden ystäville Finlandia-sirkuksessa. Sinisalo ei odottanut voittoa, joten hänellä ei ollut ennakkopaineita.
"Nöyryys on yksi tärkeimmistä kirjailijan ominaisuuksista", ammattikirjoittaja sanoo tyynesti.
Sinisalo halusi jo pikkutyttönä kirjailijaksi. Hän on toteuttanut haavettaan kunnianhimoisesti askel askeleelta novelleissa, tv-käsikirjoituksissa, esseissä, kritiikeissä, sarjakuvissa. Takana on myös vuosien mainostoimistokokemus.
Esikoistaan Ennen päivänlaskua ei voi Sinisalo kirjoitti kolme vuotta. Romaanissaan hän hyödyntää ikivanhaa mytologiaa yhdistäen sen ovelasti uusimpaan luonnontieteeseen.
Pessi -peikon ja valokuvaaja Mikaelin suhde jysähtää lukijaan. Peikkomytologia vangitsee ja rikkoo genren rajoja. Uskotko todella peikkoihin, Johanna Sinisalo?
"En. En usko itse peikkoihin enkä maahisiin, mutta tunnen ihmisiä, joille metsä puhuu."
Fiktiivinen petoeläin
nyrjäyttää Sinisalon mukaan väkisinkin lukijan asenteita. "Pessi on pimeiden ja kiellettyjen tunteiden tulkki. Peikot ovat aina ympärillämme. Ihminen on unohtanut juurensa. Sitä mitä ei ymmärretä, sitä voidaan aina demonisoida", Sinisalo huomauttaa.
Suomessa on Sinisalon mielestä uskomattoman rikas mytologia. Häntä harmittaa, että suomalaiset hakevat mallia anglosaksisesta Tolkien-perinteestä, kun tarjolla olisi pohjaton kotimainen kansanperinne.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto on lukuhullun Sinisalon lempipaikkoja.
Romaanissa on sivutolkulla faktaa ja fiktiota sekaisin. Peikko eli trolli kuuluu kissa-apinoihin. Se on panskandinaavinen petoeläinlaji, jota esiintyy vain Itämeren pohjoispuolella ja Länsi-Venäjällä.
Sinisalon sanoin kannattaa muistaa, että maapallolla elää arviolta 14 miljoonaa eläinlajia, joista on tunnistettu ja luokiteltu vasta noin 1,7 miljoonaa.
Sinisalon kotona ei ole lemmikkieläimiä. Ennen päivänlaskua ei voi porautuu eläimen ja ihmisen, kulttuurin ja luonnon, modernin maailman ja muinaisuuden välisiin liukuviin rajoihin. Kriitikoiden mukaan Sinisalon peikko edustaa kaikkea sitä animaalista ja seksuaalista, jonka peloissamme torjumme.
Sinisalo rikkoo
mielellään rajoja. Miesten välisen rakkauden kuvaaminen ei ollut ongelma naiskirjailijalle. "Onko ihmisen mitta vain valkoinen heteromies", hän provosoi.
Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi ja toissavuoden Finlandia-palkitun Pentti Holapan Ystävän muotokuva ovat molemmat homoeroottisia romaaneja. Sinisalo on holappansa lukenut, mutta hänen mielestään kirjat ovat kaukana toisistaan. Sinisalo pitää omaa romaaniaan lähinnä sosiofantasiana.
"Haluan käsitellä toiseuden ongelmaa, ajattelumme kahleita, kaikkea sitä mitä emme tunne ja vieroksumme vaistomaisesti. Tieteiskirjallisuutta ja fantasiaa on pidetty tyypillisenä toiseuden lajeina kirjallisuudessa ja tämän perinteen tahdon murtaa."
Sinisalolla on kosolti itseironiaa puheissaan eikä hän usko, että yhdellä Finlandia-voitolla vielä kirjallisuuden kaanonia kaadetaan.
"Realismin kanonisointi on Suomessa niin pitkällä, että kaikki siitä poikkeava kirjallisuus määritellään sen kautta. Se, mikä ei ole realismia, lokeroidaan automaattisesti genrekirjallisuudeksi."
Sinisalo muistaa kirjallisuusopintonsa Tampereen yliopistossa, jossa oli vain kaksi totuutta: maaseuturealismia tai kaupunkirealismia.
"Rakastamiani lajeja scifiä ja fantasiaa haukutaan ennakkoluuloisesti eskapistiseksi teknohörhöilyksi tai kaavamaisiksi seikkailutarinoiksi. Hyvä scifi kyseenalaistaa aina elämisen malleja."
Sinisalo ei pakene arkea. Finlandiaviinien jälkeen on herättävä karuun tiistaiaamuun ja juostava studiolle.
Voittorahoilla Sinisalo aikoo rakentaa vanhemmilleen vierasmajan. Keskellä metsää sijaitsevan kesähuvilan nimeksi tulee Finlandia.
Irma Stenbäck Punavalkotukkainen peikkotyttö mustissa nahkahousuissaan ja lilassa käärmepuserossaan nousee Valkoisen salin näyttämölle ja kajauttaa sydämensä kyllyydestä: "Kiistatta elämäni onnellisin päivä!" Finlandia-voittaja Johanna Sinisalo ottaa yleisönsä kuin ammattinäyttelijä, joka. . .
KUKA?Rajojen rikkoja 5.12.2000
verkkoliite . . . 5.12.2000
Fantasia vei Finlandia-palkinnon 5.12.2000
NÄKÖKULMAHyvä voitti, vaan ei paras 5.12.2000
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi