Kirjat

Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto 2011

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto, 15 000 euroa, jaetaan syksyllä 17. kerran. Tunnustus myönnetään parhaasta suomeksi kirjoitetusta esikoisteoksesta.

Voittaja selviää 15. marraskuuta. Kymmenen ehdokkaan kärki julkistetaan lokakuun lopulla Helsingin kirjamessuilla.

Palkintolautakunnan puheenjohtaja on kirjallisuustoimittaja Antti Majander ja muut jäsenet ovat toimittajat Sanna Kangasniemi ja Esa Mäkinen, runoilija Aki Salmela sekä palkinnon edellinen voittaja Alexandra Salmela.

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto jatkaa vuosina 1964-1994 myönnetyn J.H. Erkon esikoiskirjapalkinnon perinnettä.

Huorasadulla parempaan maailmaan

Julkaistu 6.10.2011

Otetaan ensin satu. Sanakirjamääritelmän mukaan: vapaaseen mielikuvitukseen perustuva, aika- ja paikkasuhteista riippumaton, todellisen elämän rajoista välittämätön opettava tai huvittava kertomus.

Tarina säkenöi synkästi

Julkaistu 25.9.2011

Marisha Rasi-Koskinen tarjoaa esikoisessaan Katariina parasta heti ensimmäisessä luvussa. Kuudesta episodista rakentuva romaani alkaa kuvauksella kahden sisaruksen suhteesta, jossa leikki ja todellisuus sekoittuvat toisiinsa.

Ensimmäisellä yrityksellä yli

Julkaistu 18.9.2011

Nykyisin niin moni alkaa myöhemmin kuin ennen. Ohijuoksija on Suvi Vallin (s. 1977) esikoiskokoelma. Sen kunnianhimoisena pyrkimyksenä lienee kerätyn elämänymmärryksen kirjoittaminen ylös.

Paistista tuli raskas

Julkaistu 15.9.2011

Esikoiskirja. Viime vuosina yhdenpäivänromaaneissa on hengailtu Mikko Rimmisen kuvaamana Kalliossa ja pyöritty Elina Hirvosen silmin aktivismin ja perheen ongelmissa.

Juoni maailman parantamiseksi

Julkaistu 11.9.2011

Rumasti sanoen: Pekka Hiltunen hakee Suomen Stieg Larssoniksi. Mutta aloittaa sentään oman trillerisarjansa naapurin toimittajakollegaa miedommin maustein, vaikka veriset peruspihvit ovat samat: naisviha, äärioikeiston nousu ja suuryritysten ahneus.

Korpivaellusta Turun laitapuolella

Julkaistu 29.8.2011

Esikoiskirja. Ihmismieli on se korpi, jota Esa-Pekka Kanniaisen rikosromaani Pimeä korpi kuvaa. Se paikallistuu Turkuun. Murrosikäisiä kuolee, ja rikospoliisi Anna Kariluoto tutkii muitakin karmeuksia.

Niin sijoiltaan, ettei näe edes painajaisia

Julkaistu 27.8.2011

Noin joka kolmannen sivun laitaan sipaisen lyijykynällä viivan: hyvin sanottu! Vaikka yhdistelmä ei ole aivan ilmeisin: nuori nainen ja suomalaisten vapaaehtoisten kokemukset SS-joukoissa toisessa maailmansodassa.

Neuvosto-Suomen poika etsii isää ja itseään

Julkaistu 21.8.2011

Esikoiskirja. Paavo Haavikon novellissa Lumeton aika (1964) kommunistit ovat kaapanneet vallan, ja Ilkka Remeksen trillerissä Pääkallokehrääjä (1997) puna-armeija miehittänyt Suomen.

Nuori runoilija on utelias ja hauska eikä keppostele

Julkaistu 17.7.2011

Toiseksi J. H.  Erkon lyriikkakilpailussa kaksi vuotta sitten sijoittuneen Silene Lehdon (s. 1979) esikoinen Hän lähti valaiden kanssa on roolirunon kaltaisten pienten tarinoiden kokoelma, jossa puheenvuorot ja puhuttelut vaihtelevat näkökulmia elämään.

Villi länsi merenpohjassa

Julkaistu 13.6.2011

Kat Fallsin esikoisteos Veden alla on valtameren pohjaan sijoittuva villin lännen tarina. Se tapahtuu tulevaisuudessa, jossa merten pinta on noussut ja Yhdysvaltain itärannikko on sortunut mannerlaatan syvänteeseen.

Pari provenienssia liikaa

Julkaistu 5.6.2011

Koluttuani kaksi viikkoa saksalaisia taidemuseoita ilahduin tavattomasti avatessani kotimatkalla esikoisromaanin, jonka aihepiirinä näytti olevan renessanssitaide.

Ydinvoimala jaksaa yllättää

Julkaistu 3.6.2011

Esikoiskirja. Kati Saurulan esikoisromaani Koiruohon kaupunki yllättää moneen kertaan. Ryhdyin lukemaan sitä taideromaanina ja pudistelin päätäni: teos vaikutti lähinnä ohuilla henkilöhahmoilla päällystetyltä tietokirjalta.

Tulenarka juttu Puu-Pasilassa

Julkaistu 26.5.2011

Historiallisia jännitysromaaneja on kirjoitettu maailmalla runsaasti, mutta Suomessa ne ovat jääneet melko harvinaisiksi. Tapani Baggen 1930–40-luvun rikosromaanit ja Ata Hautamäen nostalgiset 1950-luvun dekkarit ovat olleet viime vuosien näkyvimpiä poikkeuksia.

Kosken runoissa havainnot hakevat kieltä

Julkaistu 18.5.2011

Esikoiskirja. Jotain on kehkeytymässä, mutta ei oikein pääse esiin. Mari Kosken esikoisrunokokoelmassa Sch liikutaan aavistusten ja virtaavien aistimusten piirissä, siellä missä havainnot hakevat kieltä.

Perusjako veljiin ja vaimoihin

Julkaistu 26.4.2011

Tämän esikoiskirjan kohderyhmää on vaikea keksiä. Henna Helmi Heinosen (s. 1981) Veljen vaimo kyllä kertoo kolmikymppisistä suorittamassa vaikeita elämänvalintoja, mutta kokonaisuus jää ontoksi, eikä puhuttele.

Ohikulkija ei tavoita varjoaan

Julkaistu 26.4.2011

Esikoiskirja. Puurunoistaan tunnettu Kirsi Kunnas on saanut sukulaissielun esikoisrunoilija Martta Rossista. Molemmille puut ovat tärkeitä runokuvien aineksia ja elämän vertauskuvia.

Merten musikaaliset jättiläiset laulavat toivon säveliä

Julkaistu 22.4.2011

Kaunokirjallisuus kiinnostaa kaikkia. Muuta ei voi päätellä innosta, jolla uusia kustantajia alati ryhtyy aloittelevien tekijöiden alustoiksi. Tuorein parivaljakko on Voima-lehden sisaryritys, toistaiseksi etenkin yhteiskunnallisesti ärhäköistä pamfleteista tunnettu Into ja tamperelainen toimittaja Saara Henriksson (s.

Hylky kätkee unelmat ja pettymykset

Julkaistu 3.4.2011

Toimittajan ja saksalaisen kirjallisuuden suomentajan Helen Mosterin (s. 1961) esikoisteos on sivistynyttä viihdettä, samantyyppistä kirjallisuutta kuin vaikkapa Virpi Hämeen-Anttilan teokset tai Kate Mossen ja Geraldine Brooksin historian ja nykyhetken välillä hyppelevät, dekkarimaiset romaanit.

Ylistyslaulu ja vastalause tälle päivälle

Julkaistu 31.3.2011

Jyväskylään on muotoutunut nuorten kokeellisten runoilijoiden ryhmittymä. Useat jyväskyläläisistä kirjoittavat kollaasirunoutta, kuten vastikään Kalevi Jäntin palkinnon Texas, sakset -runoelmastaan pokannut Harry Salmenniemi.

Minua ette ota kiinni ja pakota hymytytöksi

Julkaistu 27.3.2011

Selvästi nuoren ihmisen kirjoittama romaani. Vanhempana ei enää kykene yhtä palavasti eläytymään siihen, mitä tapahtui peruskoulun jälkeisenä kesänä. Vaikka lapsuus ja etenkin murrosikä merkitsevät yksilön loppuiäkseen, tavalla tai toisella.

Alakuloiset runot saavat potkua kiukunpuuskista

Julkaistu 24.3.2011

Psykoterapeutti Anna-Liisa Rekola on valinnut esikoisrunokokoelmaansa Tihenevässä hämärässä runoja kuudelta vuosikymmeneltä. Äänen saavat uhmakas nuori tyttö, keski-iän uuvuttama nainen ja vanhuuteen kallistuva ihminen, joka on kesyttänyt kuoleman kauhut.

Pressan piti olla pelastaja

Julkaistu 24.3.2011

Tietokirjallisuuden pahimman Kekkos-kuumeen nyt taituttua kentällä on tilaa uuden polven kaunokirjailijoiden tulla Urkin tykö. Ensimmäisenä ehtii esikoiskirjailija Pia Pesonen (s.

Jääräpäiden varmuudet rapautuvat

Julkaistu 23.3.2011

Esikoiskirja. Eetu Salusen kokoelman lähtökohta ei ole järin omaperäinen: joukko seikkailijoita ja jääräpäitä, joiden varmuudet rapautuvat. Miespuhetta kirvoittavat Kalevala, Seitsemän veljestä, Odysseus ja Tarzan.

Vedetär nousee kuivalle maalle

Julkaistu 28.2.2011

Katja Kaukosen (s. 1968) esikoisromaanin nimi tarkoittaa myös äpäreeksi kutsuttua syysheinää, joka kasvaa vielä korjuun jälkeen pelloille. Uutta vihreää Odelma tuokin nykyproosaan, vaikka sen fantasiaan ja myyttiseen tarinastoon istutettu kertomus on jo tuttu lajike.

Niin hauskaa että hirvittää

Julkaistu 26.2.2011

Herätessä miehestä tuntuu mahdottomalta, että mitenkään ehtii ja pystyy suorittamaan kaikki ne teot, jotka tavanomaiseen normipäivään kuuluvat. Varsinkin, jos lapsia on runsaanlaisesti, vaimo hiukankin uraorientoitunut ja hänen oikeutensa yöuniin siten korrektimpi kiinnitys kuin raskaudet ja imetykset lintsanneen äijän lepo, ulkona kaamosloska ja työpaikalla pomona vanha kaveri, joka nyt vain sattuu olemaan vaimon entinen mies ja myös isä tämän muutamalle lapselle.

Kyllä sinun on tiedettävä

Julkaistu 21.2.2011

Varmasti Jouko Heikura on oikeassa: historia on kerrottava aina uudestaan, muuten emme tiedä, keitä olemme, mistä tulemme ja minne menemme. Kuten tapaus Sarajevo.