Ohikulkija ei tavoita varjoaan

Esikoiskirja . Puurunoistaan tunnettu Kirsi Kunnas on saanut sukulaissielun esikoisrunoilija Martta Rossista. Molemmille puut ovat tärkeitä runokuvien aineksia ja elämän vertauskuvia. He ovat myös ikätovereita, 1920-luvulla syntyneitä.

Runon kirjoittaminen ei katso ikää, ja on hienoa, että kustantajat julkaisevat myös varttuneiden tekstejä.

Kuopiolainen Rossi on jäänyt eläkkeelle äidinkielen opettajan virasta. Työskentely kielen kanssa näkyy enimmäkseen hiottuina ilmaisuina Upoksissa pilvet -kokoelmassa.

Rossi maalailee runokuvia, luontokuvia ja tunnetiloja niukin modernistisin vedoin. Joskus sanat eksyvät kuluneisiin ilmaisuihin.

Jo ensimmäisessä runossa kirjoittaja vaeltaa jatulintarhan salaisilla käytävillä ja pian hän on kuusen morsian. Luonnolla on runoudessa paljon morsiamia.

Rossi osaa myös tiivistää ja vangita. Pieneen proosarunoon hän upottaa seitsentoistavuotiaana synnyttäneen tyttösen koko mustanpuhuvan elämän sodan käyneen miehen rinnalla.

Ikä ja vanheneminen näkyvät runoissa. Ovella liikkuu varjo, jota ei voi tavoittaa. Omat luut hajoavat pian tuhkaksi kuin valkoiset perintölautaset.

Rossilla on silmää luonnolle, jonka pieniä yksityiskohtia hän tarkkailee. Polun varrella kasvavat pystypäiset marunat ja suolaheinät, joita runoilija tervehtii kuin vanhoja tuttuja. Itse hän on vain ohikulkija.

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto parhaalle esikoisteokselle jaetaan 15. marraskuuta. Kymmenen ehdokasta nimetään lokakuun lopulla.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi