Ekologinen kriisi on levinnyt jo ajatuksiimmekin

"Ekologinen kriisi on levinnyt myös mentaaliseen ympäristöömme. Sen kysymykset ovat vähintäänkin yhtä oleellisia kuin ympäröivän maailman ekologian kysymykset." Näin tiivisti Stakesin tutkimusprofessori Sakari Hänninen ranskalaisen psykoanalyytikon Félix Guattarin (1930-1992) ajatuksen kolmesta ekologiasta. Guattari tunnetaan ennen kaikkea yhteistyöstään filosofi Gilles Deleuzen (1925-1995) kanssa. Tutkijaliiton juuri julkaisema Kolme ekologiaa esittelee kuitenkin Guattarin omaa tuotantoa, jota ei Suomessa vielä niin hyvin tunneta.

Guattari pohtii ajattelun, halujen ja ei-orgaanisen elämän lajien tulevaisuutta. Kolme ekologiaa ovat luonnon, yhteiskunnan ja mielen ekologiat. "Guattari uskoo, että kapitalismi on vallannut kaikki nämä alueet. Eikä meillä ole mitään mahdollisuutta astua kapitalismin ulkopuolelle", Hänninen kertoo. Mahdollisuudeksi jää vain etsiä kapitalismin sisältä rajoja, rapautumia, eksistentiaalisia murtumia, joihin tarttua.

"Hyvin paljon politiikasta on hyvin kaavoittunutta", Hänninen selventää käytännössä. "Puolueet ovat muuttuneet osaksi markkinoiden, valtion ja järjestöjen yhtä ja samaa, normalisoivaa tapojen tuotantoa. Tässä Guattari hakee uudenlaista poliittista toimintaa." Olennaista on erojen, erimielisyyden ja ainutkertaisuuden arvostaminen. "Ei pidä pyrkiä siihen, että kaikki yhtyvät yhdeksi kollektiiviseksi liikeeksi."

Juuri Guattari otti aikoinaan matematiikasta käyttöönsä singulariteetin ja transversalismin käsitteet ja antoi niille esteettiset merkitykset. Tätä vastaan hyökkäsi yhdysvaltalainen matemaatikko Alan Sokal, jonka mielestä Guattari raiskasi käsitteet. "Minun mielestäni hän käyttää niitä oivaltavasti", Hänninen puolustaa Guattaria.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi