KIRJAMESSUT 2009

Maahanmuuttajat näkyvät Ruotsissa lavalla, mutta eivät yleisössä

"Siihen ei ole yksinkertaista vastausta", aloitti Ruotsin kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljeroth kun häneltä kysyttiin mitä Ruotsi voisi opettaa Suomelle maahanmuuttajien sopeuttamisessa uuden kotimaansa kulttuuriin.

"Oman äidinkielen säilyttäminen on arvokasta. Siksi kirjastoissa tulisi olla kirjallisuutta maahanmuuttajien omilla kielillä."

Liljeroth keskusteli Kirjamessuilla Suomen kulttuuriministerin Stefan Wallinin kanssa kulttuuripolitiikan tulevaisuudesta. Liljeroth on havainnut, että Ruotsissa maahanmuuttajat eivät ainakaan vielä kuluta perinteistä kulttuuria samassa suhteessa kuin ruotsalaiset.

"Meillä on useita taiteen ja kulttuurin tekijöitä, jotka ovat maahanmuuttajia. Mutta heitä näkyy enemmän lavalla kuin yleisössä. Esimerkiksi oopperassa käy vähän maahanmuuttajataustaista yleisöä."

Wallin odotti näkevänsä Suomessakin tulevaisuudessa enemmän kulttuurien kohtaamisia.

"Innovaatiot syntyvät siellä, missä erilaiset kohtaavat. Hyviä esimerkkejä kohtaamisista ovat Faces-festivaali ja Kassandra-teatteriryhmä."

Wallin painotti myös, että liike ei saa olla yksisuuntaista.

"Myös meidän pitää oppia vastaanottamaan ja oppimaan muilta kulttuureilta."

Tietysti puheeksi tuli myös suomenruotsalaisuus ja ruotsinsuomalaisuus.

Wallin muistutti, että suomenruotsalaisten ja ruotsinsuomalaisten tilanteet ovat hyvin erilaiset.

"Suomenruotsalaisilla on aina ollut selkeämmin oma identiteetti. Ruotsinsuomalaisille on tärkeää pitää yllä yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin. Siksi esimerkiksi Suomen television lähetykset Ruotsiin ovat tärkeitä."

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi