Autonavigaattori neuvoo Alkoon ja varoittaa kameratolpista

 Kantatie 51:llä Kirkkonummen kohdalla kaasujalka uhkaa käydä raskaammaksi.

Hangosta Vaalimaalle paahtava venäläisrekka roikkuu takapuskurissa, näkyvyys on hyvä ja tie kuiva. Ei kai tässä nyt kukaan pahastu, jos lisätään vähän vauhtia?

Piippaava ja punaista vilkkuva laite keskeyttää syntiset ajatukset. 200 metriä . . . 100 . . . Ja kohdalla! Yksi Suomen seitsemästäsadasta kameratolpasta on täsmälleen siinä, missä kone ilmoittaa.

Tuulilasiin kiinnitetty vimpain on autonavigointilaite, tämän hetken kuumin teknouutuus. Niitä myydään Suomessa kymmeniätuhansia kuukaudessa.

Suosion syyt ovat selvät: laitteiden hinnat ovat laskeneet, ja ne ovat takavuosiin verrattuna varmakäyttöisiä. Muutaman sadan euron mötikkä on kilpailukykyinen vaihtoehto hankalasti taiteltaville paperisille tiekartoille. Suurten näyttöjen ja helppojen käyttöliittymien vuoksi navigaattorit ovat suositumpia kuin esimerkiksi kännykän lisäpalikoiksi ostettavat gps-paikantimet.

Navigaattorinmyynti on saanut vetoapua myös yllättävästä suunnasta: moraalin harmaalta alueelta.

Navigaattori näyttää auton reaaliaikaisen sijainnin kartalla ja opastaa kuljettajaa reitinvalinnassa.

Koneeseen syötetään matkan alku- ja loppupisteet, ja laite arvioi lyhyimmän reitin ja siihen kuluvan ajan.

Laitteen käytön suola on kuitenkin mahdollisuus laatia tietokantoja omista suosikkipaikoista. Näiden POI-tiedostojen (Point of Interest eli kiinnostava paikka) kokoaminen ja jakaminen ovat synnyttäneet verkkoon vilkkaan alakulttuurin.

Suosittuja kohteita ovat Alkot, eri ketjujen huoltoasemat, Hesburgerit, hirvikolarikeskittymät sekä taukopaikat – kaikki, mikä kiinnostaa niin satunnaisia kuin säännöllisiä tiellä kulkijoita.

Käyttäjät keräävät koordinaatit vapaaehtoisesti. Yritykset eivät ole vielä huomanneet touhun kaupallista potentiaalia.

Ylivoimaisesti kysytyin POI on kameratolppien sijainnit sisältävä tiedosto, jota on ladattu jo lähes 200 000 kertaa.

Mutta saako niin tehdä? Eihän kukaan hae kameratolppien sijaintitietoja siksi, että niitä käytäisiin erikseen bongaamassa, vaan siksi, että niiden avulla halutaan välttää ylinopeussakot.

Poliisi suhtautuu asiaan kaksijakoisesti.

"Toisten mielestä tolppatiedoilla varustetut navigaattorit parantavat liikenneturvallisuutta, koska ihmiset hiljentävät tolppien kohdalla. Kamerat ovat usein paikoissa, joissa erityisesti toivottaisiin, ettei nopeusrajoitusta ylitettäisi. Toisaalta monet hankkivat laitteen nimenomaan sen takia, että tolppien välit voitaisiin ajaa noudattamatta rajoituksia. Kokonaisuus menee miinuspuolelle", sanoo komisario Ilkka Kantola liikkuvasta poliisista.

Autonavigaattorien toiminta perustuu gps:ään eli maailmanlaajuiseen satelliittipaikannusjärjestelmään. Laitteisiin sijoitettavan gps-yksikön avulla navigaattori ottaa yhteyden satelliittiin, joka voi määrittää auton sijainnin jopa muutaman metrin tarkkuudella.

Nelisen vuotta markkinoilla olleet autonavigaattorit ovat ehtineet jo hämmentää ensimmäisiä käyttäjäpolvia. Mediassa on kerrottu liikenneonnettomuuksista, joiden syynä on ollut ohjeita sokeasti totellut kuljettaja.

Ylimenokauden miinuspuolista huolimatta laitteita pidetään voittopuolisesti hyödyllisinä.

Esimerkiksi helmikuussa 2007 julkistetun hollantilaisen tutkimuksen mukaan autonavigaattorit alentavat kuljettajan stressiä ja parantavat tarkkaavaisuutta. Etenkin vierailla seuduilla ajettaessa laite säästää matka-aikaa keskimäärin viidenneksellä. Keskittynyt kuski, lyhentynyt ajoaika ja vähemmät ajokilometrit merkitsevät parempaa liikenneturvallisuutta – sekä myös sopuisaa matkantekoa.

Runsaan vuoden navigaattoria käyttänyt mies kiittelee, kuinka laite on lopettanut puolison kartanluvusta syntyneet riidat.

Suomalaisten POI-tiedostojen laatijat ja lataajat kohtaavat muun muassa osoitteessa www.gps-waypoints.net. Sen keskustelusivulla täydennetään aikaisempia tiedostoja sekä esitetään toivomuksia uusista tietokannoista.

Toiminta on malliesimerkki verkkovoimasta. Kaikkia koordinaatteja tai osoitetietoja ei löydy rekistereistä, vaan tietokannan laatijat käyvät itse tarkistamassa niitä paikalla – kuten esimerkiksi kameratolppien sijaintitietoja.

Ja näin voi tehdä jatkossakin. Ilkka Kantolan mukaan tolppatietojen kokoamista ja levittämistä ei aiota kieltää.

www.hs.fi/juttusarja/kirjeenvaihtaja

tomtompoi.1g.fi

www.gps-waypoints.net

Helsingin Sanomat | hs.sunnuntai@sanoma.fi