INTERNETIN KIRJEENVAIHTAJA Tällä palstalla seurataan World Wide Webin uutisia, ilmiöitä ja outouksia.

Iltapäivä päihdepiknikillä

 Onpas lauantai-iltapäivän auringossa kylpevä Alppipuisto idyllinen!

Vaikka taivaanrannassa on tummia pilviä, kesä on päättänyt viivähtää vielä hetken. Takki on liikaa.

Sen sijaan tapaaminen takkuilee. Neljäksi sovitut treffit puuroutuvat, kun kenelläkään ei tunnu olevan tietoa, missä mennään. Kaikki paikalle ilmoittautuneet eivät tunne toisiaan, puhelinnumeroita on harvoilla, ja monella on saldot finaalissa.

Päihdelinkin keskustelupalstan Sauna-ryhmän tapaamisen eli miitin järjestäminen ei ole läpihuutojuttu.

Kun suurin yhdistävä tekijä on kiinnostus laittomiin päihteisiin eli huumeisiin, omaa henkilöllisyyttä varjellaan tarkasti. Eivätkä kaikki ole järin innostuneita toimittajan läsnäolosta.

Puolen tunnin odottelun jälkeen nimimerkit Facsimile, 26, Resukka, 24, ja Miffy eli Milla Jaakkola, 24, saapuvat sovittuun paikkaan.

Tavallisen oloisia, katsovat silmiin, sanovat käsipäivää. Pahoittelevat, kun kaupassa kesti vähän.

Korjataan mahdolliset väärinkäsitykset heti.

Kaikki saunalaiset eivät ole narkomaaneja. Osa heistä on satunnaisia ja osa säännöllisiä käyttäjiä. Jotkut seuraavat keskustelupalstaa ymmärtääkseen koukussa olevaa lähimmäistään, joitakin miellyttää palstan konstailematon suorapuheisuus.

Facsimile, Resukka ja Jaakkola ovat seuranneet palstaa 2000-luvun alusta saakka. Kukin heistä on ajautunut sivustolle omaa tietään. Esimerkiksi Facsimile löysi aikoinaan Päihdelinkkiin etsiessään tietoa psykedeeleistä kuten sienistä ja LSD:stä.

"Olen saanut plinkissä neuvoja, joita en olisi saanut keneltäkään alan erikoislääkäriltä. Palstan avulla olen oppinut käyttämään tiettyjä aineita niin, ettei niistä ole oleellista haittaa terveydelle", Facsimile kertoo.

Resukka löysi aikoinaan palstan 16–17-vuotiaana, kun hän halusi katkaista sekakäyttökierteensä. Nimimerkkinsä hän muistaa napanneensa sumuisissa tunnelmissa.

"Olin kamalan itsesäälin vallassa ja halusin ottaa nimimerkikseni Ressukan. Olin kuitenkin niin ryynikänneissä, että kirjoitin sen yhdellä ässällä", Resukka hekottaa.

Erisorttiset mielenterveysongelmat eivät ole palstalla harvinaisia. Jaakkola on huomannut, että monella saunan keskustelijalla on adhd-diagnoosi, repaleinen lapsuus tai muuten vain rankkoja elämänkokemuksia.

Hän aloitti Päihdelinkin seuraamisen vuonna 2001, mutta nykyisin se on hänelle jo osa-aikatyö. Hän toimii palstan vertaismoderaattorina. Palstan toimintaa valvovat pääasiassa Päihdelinkin toimituksen ammattilaiset.

"Palstalla roikkumista voi vähentää tekemällä siitä duunin", Jaakkola virnistää.

Päihdelinkin takana on jo yli viisikymmentä vuotta päihdetyötä tehnyt A-klinikkasäätiö.

Vuonna 1996 perustettu palvelu oli ensisijaisesti auttava puhelin, mutta tietoa jaettiin myös faksin ja sähköpostin välityksellä. Nyt Päihdelinkistä on kasvanut verkossa laaja kokonaisuus, joka tarjoaa faktatiedon lisäksi ammattiapua, eväitä itsehoitoon ja vertaistukea.

Sivustolta löytyy useita keskusteluryhmiä, joista suurin, tunnetuin ja kiistellyin on Sauna.

Monet vahingossa sivustolle eksyneet ovat lukeneet silmät renkaina palstan pillerintunnistuskeskusteluja, vinkkejä siitä, kuinka piikitetään oikein, ja pohdintoja siitä, kuinka loiventaa amfetamiinilaskuja.

"Kun perustimme Päihdelinkin, emme tienneet, mitä odottaa. Ajatuksemme oli, että Saunassa olisi käyty keskustelua alkoholipolitiikasta, mutta yllätykseksemme siellä alettiin puhua huumeista. Se kertoi, että pinnan alla oli paineita, jotka eivät aikaisemmin olleet päässeet purkautumaan", A-klinikkasäätiön viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi kertoo.

Alkuaikoina suora puhe huumeista hämmensi palstalle eksyneet niin sanotut kunnialliset kansalaiset. A-klinikkasäätiö sai yhteydenottoja, joissa palstaa vaadittiin lopetettavaksi. Sen katsottiin yllyttävän ihmisiä huumeidenkäyttöön.

"Paheksujien lähtöoletuksena tuntui olevan, että pelkkä huumeista puhuminen edistää niiden käyttöä", Peltoniemi huokaa.

Reaktiot kertoivat siihenastisen päihdepolitiikan ja muuttuneen päihdekulttuurin yhteentörmäyksestä. Vaikka huumeet olivat yleistyneet Suomessa 1990-luvulta lähtien, virallisessa päihdepolitiikassa ajettiin yhä täyskieltoa.

Murros näkyi – ja näkyy yhä – suhtautumisessa vaikkapa puhtaiden ruiskujen jakeluun.

Nykyisin A-klinikkasäätiön suhteet viranomaisiin ovat hyvät, ja Päihdelinkki on vakiinnuttanut asemansa. Kansainvälisessäkin mittapuussa ainutlaatuinen konsepti vetää kuukaudessa jopa 40 000 yksittäistä kävijää.

"Päihdelinkin kautta voimme jakaa tietoa huumeiden käytön haittojen minimoimisesta. Palstan kiva yllätys on ollut toimiva vertaistuki: parhaimmillaan ihmiset hoitavat toisiaan", Peltoniemi kertoo.

Sivusto on myös hyvä peili heijastamaan kehitystrendejä. Palstan kautta säätiö saa ensimmäisenä tietoa uusista aineista, jotka eivät vielä ole mukana hoitojärjestelmässä.

Esimerkiksi sivustolla oli tietopaketti gammahydroksibutyraatista eli gammasta jo vuosia ennen kuin siitä kirjoitettiin ensimmäiset suuret lehtijutut.

Epäreilua. Alppipuistossa alkaa sataa.

Samaan aikaan tulee viesti, että osa miitin ihmisistä on lähtenyt oma-aloitteisesti lähibaariin. Seuraamme perässä.

Miittejä palstalaiset ovat järjestäneet kolmisen vuotta. Tällä kertaa mukaan on ilmoittautunut kaksikymmentä ihmistä, joista puolet tulee paikalle. Resukan mukaan tämä on normaali hukkaprosentti.

Plinkkiläiset eivät pidä Saunaa sen kummempana keskustelupalstana kuin muitakaan. Miiteissä keskustellaan toki paljon päihteistä, mutta näkemyksissä on hajontaa. Esimerkiksi Facsimile on tiukan päihdepolitiikan kannalla.

"Olen ehdottomasti kannabiksen laillistamista vastaan. Se antaisi väärän signaalin, ja sen myötä tulisi enemmän nuoria käyttäjiä. Suomeen ei tarvita yhtään enempää päihteitä."

Jaakkola on eri linjoilla.

"Eihän laki nytkään toimi! Käytön rankaiseminen pitäisi lopettaa ja kannabis saada lailliseksi. Sitä kautta laatua voitaisiin valvoa ja saataisiin lisää verotuloja."

Jaakkola ei kuitenkaan haluaisi nähdä päihteitä ruokakaupoissa. Tupakkaakin pitäisi myydä vain erillisistä tupakkakaupoista.

"Alkoholi muuttaa ihmiset tyhmiksi. Olen kauhuissani kaupungilla kännäävistä 12-vuotiaista teinitytöistä, jotka riehuvat ja kusevat porttikonkeihin."

Palstalaisia yhdistää kiinnostus laittomiin päihteisiin, mutta muuten heidän taustansa ovat hyvin erilaisia.

Facsimile lukee yliopistossa yleistä kirjallisuustiedettä. Opintoviikkoja on sen verran takana, että pian pitäisi alkaa miettiä gradun aihetta. Hänen tavoitteenaan on valmistua opettajaksi.

Nyt opinnot ovat kuitenkin jäissä subutexin päivittäiskäytön vuoksi. Opiskelu vaatisi päihteetöntä elämää, ja tahto lopettamiseen on kova. Syksyllä on tarkoitus aloittaa avohoito A-klinikalla.

Resukalla on aikuislukio kesken ja tulevaisuudensuunnitelmat vielä vähän hämärän peitossa.

Jaakkola opiskelee parhaillaan oppisopimuksella merkonomiksi. Hän on myös yhdistysaktiivi ja kiinnostunut politiikasta. Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokas sai 299 ääntä.

Palstalaiset myöntävät, että keskustelujen ahkerassa seuraamisessa on myös riskinsä.

Jos puheenvuoroissa hehkutetaan yltiöpäisesti kaman käyttöä, vastaanottavaisessa elämäntilanteessa oleva nuori voi hakeutua aktiivisesti aineiden pariin.

Myös tilanteessa, jossa halutaan aineista eroon, palstan jatkuva seuraaminen ei välttämättä vie ajatuksia muualle.

Peltoniemi muistuttaa, että on kuitenkin parempi että samalla sivustolla on tarjolla myös faktaa huumeista.

"Haluamme välttää opettavaista ja moralisoivaa hyssyttelylinjaa. Kyllä huumeista pitää pystyä puhumaan", Peltoniemi sanoo.

Hänen mukaansa ideaalitilanne olisi, että ihmiset käyttäisivät kaikkia päihteitä vähemmän.

"Yhteiskunta on kuitenkin päättänyt, että alkoholia saa valmistaa ja myydä. Samoin osa ihmisistä on päättänyt, että huumeet tarjoavat heille jotain, jota muut aineet eivät tarjoa. Vaihtoehdot eivät ole silloin, että käytä ja kuole tai et käytä ja olet kunnon ihminen. Ihmisarvon vuoksi jokaista pitää auttaa."

www.hs.fi/juttusarja/kirjeenvaihtaja

www.paihdelinkki.fi

Helsingin Sanomat | hs.sunnuntai@sanoma.fi