3.11.2007 0:00
"Poliisi laitokselta tuli tänä aamuna kuulusteluihin saamumis käsky. Kuinka moni ihminen on nyt saanut Susanna Korusen kunnian loukkauksesta käskyn mennä poliisi laitokselle kuulusteluihin? Minä ainakin sain. Soittin äsken sille poliisille ja se sanoi mitä tämä kuulustelu koskee. Kerkokaa hyvät ihmeset miten minulle nyt käy? Joudunko linnaan? Paljonko saan sakkoija, kun olen varaton työtön.?"
Oli sitten Suomi24.fi-keskustelupalstan Laki & rikos -palstalle kirjoittaneen nimimerkin Työtön Tyyne takana oikea ihminen tai irvileuka, monilla keskustelupalstoilla on näkynyt kesästä saakka merkkejä pienestä paniikista.
Mitä tulikaan kirjoitetuksi keväällä Susan Kurosesta? Tuliko lohkaistuksi liian ronskisti baari-illan päätteeksi? Olisiko sananvalinnoissa ollut parantamisen varaa?
Paraikaa samoja asioita punnitsee myös kihlakunnansyyttäjä Leena Salovartio. Espoon poliisi lähetti hänelle viime viikolla esitutkintamateriaalin 26:sta helmi- ja huhtikuussa julkaistusta Suomi24-palstan viestistä.
Niiden kirjoittajien epäillään loukanneen pääministerin ex-tyttöystävän kunniaa. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Ei ihme, jos Tyyneä hermostuttaa.
Esitutkinta on aiheuttanut kuhinaa keskustelupalstoilla.
Puheenvuoroissa on kuultanut aito hämmästys: eikö internetissä saakaan sanoa mitä haluaa? Verkkoahan on markkinoitu maailman sivu nimenomaan ilmaisunvapaudella.
"Saa sanoa, mutta on myös oltava valmiina vastaamaan sanoistaan", viestintäoikeuden tutkija ja oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka muistuttaa. Hänen sananvapautta ja yksilön suojaa käsittelevä väitöskirjansa julkaistiin viime kesäkuussa.
"Loukkaussääntöjä sovelletaan samalla tavalla niin printti- kuin verkkoviestinnässä. Rikoslain mukaan kunnianloukkaus voi tapahtua vaikka kahvipöydässä tai yksityisessä kirjeenvaihdossa. Sen sijaan yksityiselämää koskevista tiedoista juoruaminen pienissä piireissä on sallittua. Se on rangaistavaa vain, jos se tapahtuu joukkotiedotusvälineissä tai tieto toimitetaan muuten lukuisten ihmisten saataville."
Tässä määritelmäviidakossa saattaa piillä selitys suuren yleisön hämmennykselle. Vasta muutaman vuoden nettikirjoittelua harrastaneet kansalaiset eivät välttämättä ole tulleet ajatelleeksi, että kunnianloukkauspykälät koskevat heitäkin.
Kuvaavaa on, että monilla palstoilla on pohdittu, täyttävätkö Kurosen kirjan paljastukset herjauksen ja solvauksen tunnusmerkit, vaikka nimikkeet poistettiin rikoslaista jo seitsemän vuotta sitten.
Toistaiseksi on vaikea sanoa, miten pahaksi poskensoiton pitää yltyä, jotta saisi korkeimmasta oikeudesta tuomion törkeästä kunnianloukkauksesta. Rikoslain 24. luvun kymmenennestä pykälästä ei ole vielä ennakkotapauksia.
Tavallisempi rike on kunnianloukkaus, jota on olemassa kahta tyyppiä. Näistä toinen on se, että esitetään konkreettinen väite, joka on sekä loukkaava että epätosi.
"Väitettä ei pidä esittää, jos sille ei ole perusteluita. Esimerkiksi jos väittää toisen syyllistyneen pahoinpitelyyn, asialle on pystyttävä esittämään riittävät perusteet."
Toinen muoto on muunlainen halventaminen. Näitä voivat olla haukkumasanat, kuten paskiainen, lehmä tai kusipää.
"Huora on välimuoto, onko se halventava haukkumasana vai viittaako se konkreettisesti siihen, että toinen on myynyt itseään. Asia on tulkittava asiayhteydestä."
Räväkkä kritiikki on julkisessa keskustelussa toki sallittu. Esimerkiksi talouden ja hallinnon päättäjien toilailuja saa arvostella, kunhan se tapahtuu hyväksyttävyyden rajoissa. Poliittisissa keskusteluissa voi tehdä rajujakin hyökkäyksiä. Samaten yksityishenkilöiden tekoja voi arvostella.
"Jos toteaa omana mielipiteenään Pääministerin morsiamen olleen törkeää ja moraalitonta ihmissuhteella rahastamista, se ei vielä loukkaa Kurosen kunniaa. Puheenvuoroista usein kuitenkin näkyy tarkoituksellinen halventaminen. Käytetään sanoja ja ilmaisuja, jotka selvästi ylittävät normaalin kielenkäytön rajat. Jos tekstillä on selvä loukkaamistarkoitus, rangaistusta voi koventaa", Tiilikka sanoo.
Tiilikka on lukenut jonkin verran keväisiä Kuros-puheenvuoroja eri keskustelupalstoilta. Mahdollisten syytteiden aste riippuu kunkin viestin sisällöstä.
"Mitä konkreettisempia ja valheellisempia väittämiä niissä on, sitä todennäköisemmin tulee syyte törkeästä kunnianloukkauksesta. Jos viestissä on enemmän arviointia ja mielipiteenilmaisua, se voi jäädä tavalliseksi kunnianloukkaukseksi."
Loukkaavuutta arvioitaessa pyritään ottamaan huomioon asiayhteys, jossa väite on esitetty. "Jos teksti on muuten asiallinen, mutta sieltä pomppaa muutama yksittäinen halventava ilmaisu, se täyttää helpommin kunnianloukkauksen kriteerit kuin kauttaaltaan kärjekäs teksti."
Oma juttunsa on tietysti se, että halventavat sanat ovat kärsineet inflaation. Huorittelu ja v-sana eivät enää nostata samanlaista kohua, kuin ne olisivat nostattaneet vaikkapa 30 vuotta sitten.
Esitutkinta tuli yllätyksenä myös siksi, että verkossa pystyi pitkään häiriköimään kohtalaisen vapaasti.
Käännekohta tapahtui viime tammikuussa, kun Helsingin hovioikeus määräsi keskustelupalstan kirjoittajan maksamaan teollisuusjohtaja Antti Piipolle 2 000 euroa korvausta henkisistä kärsimyksistä.
Kurosen tekemä tutkintapyyntö vie nettietiikan pohtimisen uudelle tasolle.
Piipon tapauksessa tuomittu oli rajatun asiantuntijayhteisön yksittäinen jäsen. Nyt syytteitä saattaa ropista suuren käyttäjäkunnan keskustelupalstalaisille.
Poliisin mukaan epäillyt ovatkin tavallisia suomalaisia eri puolilta maata.
"Siellä on voinut olla joku kiltti perheenäiti, mummo tai pappa, joka on juuri oppinut käyttämään internetiä. Ei ole tultu ajatelleeksi, että tässä saatetaan rikkoa rikoslakia ja joutua syytettyjen penkille. Poliisin yhteydenotto on tullut varmaan aikamoisena šokkina", Tiilikka sanoo.
Jos esitutkinta johtaa oikeudenkäyntiin ja tuomioihin, Tiilikka uskoo tapauksen siistivän internetin keskustelukulttuuria.
"Moni ihminen oivaltaa vasta nyt, että myös verkossa sanotusta voi joutua vastuuseen. Tosin tarkoituksellisesti muita loukkaavat ihmiset saattavat siirtyä käyttämään kirjastojen tai nettikahviloiden koneita. Tässäkin tutkinnassa oli useita viestejä, joiden lähettäjää ei pystytty selvittämään, koska kone oli yhteiskäytössä."
Tiilikan mukaan mahdolliset tuomiot voivat poikia lisää oikeusjuttuja.
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja törkeä kunnianloukkaus vanhenevat viidessä vuodessa ja kunnianloukkaus kahdessa. Monet mielestään kaltoin kohdelluksi joutuneet saattavat innostua googlaamaan, mitä heistä on sanottu eri palstoilla ja blogeissa. Tiedossa voi olla kunnianpalautusta ja selvää rahaa.
Tyynen ei kuitenkaan kannata menettää yöuniaan. Rangaistuksena on todennäköisesti muutamia kymmeniä päiväsakkoja.
www.hs.fi/juttusarja/kirjeenvaihtaja
Helsingin Sanomat | hs.sunnuntai@sanoma.fi